Näin hallitus muokkasi valtiovarainministeriön taloussuunnitelmaa – kehysmenettelytekstiä saksittiin, työllisyystoimien lista piteni
Valtiovarainministeriön (VM) kehysriihtä varten laatima alustava julkisen talouden suunnitelma myllättiin monelta osin uusiksi ennen kuin se sai hallituksen hyväksynnän puoliväliriihen päätteeksi, käy ilmi STT:n tekemästä vertailusta.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johtaman ministeriön laatiman suunnitelman monia keskeisiä muotoiluja muokattiin avokätisempään suuntaan, jotta ne sopivat hallituksen vasemmistopuolueiden pirtaan.
STT pyysi nähtäväkseen valtiovarainministeriön pohjaesityksen ja vertasi sitä hallituksen hyväksymään julkisen talouden suunnitelmaan.
Valtiovarainministeriön pohjapaperissa muun muassa esitettiin, että hallitus palaa vuonna 2022 noudattamaan vaalikaudelleen linjaamaa menokehystä täysimääräisesti.
Lopullisessa julkisen talouden suunnitelmassa sen sijaan todetaan, että ”osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden kehystä vuosille 2022–23”.
Hallitus sopi kehysriihessään, että ensi vuonna menokehys ylittyy 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 ylitys on 500 miljoonaa.
Samalla lyhennettiin huomattavasti VM:n pohjapaperin kohtaa, jossa puhutaan hallituksen sitoutumisesta valtiontalouden kehysmenettelyyn ja julkisen talouden suunnitelmassa lokakuussa 2019 asetettuun vaalikauden kokonaiskehykseen.
Keskusta kannatti neuvotteluissa pienempiä kehysten ylityksiä kuin hallituksen vasemmistopuolueet.
VM:n pohjapaperia editoitiin myös muun muassa siten, että virkkeestä ”finanssipolitiikka on ollut taantumassa voimakkaasti elvyttävää ja väliaikaiset tukitoimet päättyvät talouden elpyessä” saksittiin jälkimmäinen puolisko pois.
VM:n näkemyksessä tukitoimille ei ole enää tarvetta talouden kääntyessä kasvuun.
Hallituspuolueiden yhdeksänpäiväiseksi venähtäneessä kehysriihessä huhtikuun lopulla sovittiin taloudenpidon suuntaviivoista tuleville vuosille, ja julkisen talouden suunnitelma on kehysriihen keskeinen dokumentti.
Keskusta kannatti neuvotteluissa pienempiä kehysten ylityksiä kuin hallituksen vasemmistopuolueet.
Julkisen talouden suunnitelman eri versioista näkyy myös valtiovarainministeriön ja hallituksen vasemmistopuolueiden välinen skisma työllisyystoimista ja niiden kustannustehokkuudesta.
Kun VM listaa hallituksen merkittävimpiä työllisyystoimia, löytyy listalle vain kaksi toimenpidettä, eläkeputkesta luopuminen sekä pohjoismainen työnhakumalli.
Lopullisen suunnitelman lista on huomattavasti pitempi, kun sille ovat ilmestyneet myös oppivelvollisuuden laajennus, varhaiskasvatusmaksujen alennus, työllisyyden kuntakokeilut, palkkatuen uudistus ja osatyökykyisten työllisyyttä vahvistavat toimet.
VM ei ole noteerannut korkealle hallituksen niin sanotusti ei-kustannustehokkaita työllistämistoimia, joiden on pelätty jopa maksavan enemmän kuin mitä ne tuottavat hyötyä julkiselle taloudelle.
Skisma kustannustehokkuudesta näkyy myös pohjapaperin kohdassa, jossa VM kirjoittaa, että ”hallitus on linjannut tekevänsä hallituskauden aikana päätökset kustannustehokkaista työllisyystoimista, joiden tavoitteena on lisätä työllisyyttä 80 000 hengellä 2020-luvun loppuun mennessä”.
Lopullisessa suunnitelmassa muotoilu on muuttunut astetta pliisummaksi, sillä sen mukaan ”hallitus on myös sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä 2020-luvun loppuun mennessä”.