Tehy vaatii muutoksia valmiuslakiin, jonka se näkee kurittavan kohtuuttomasti hoitajia

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vaatii muutoksia valmiuslakiin. Tehyn mielestä valmiuslain määräykset ovat rajoittaneet koronapandemian aikana hoitohenkilöstön perusoikeuksia kohtuuttomasti.

Liiton mukaan yksittäisen henkilön perusoikeuksien rajoittamistoimet valmiuslaissa kohdistuivat viime keväänä pääasiassa hoitohenkilöstöön. Perusoikeuksien rajoittamisesta ei silti ole osoitettu minkäänlaista velvoitetta erilliskorvauksiin.

Tehy esittääkin, että valmiuslakiin pitäisi tulla korvausperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten käytölle.

–  Korvausperusteita voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä sekä korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo tiedotteessa.

Kirvesniemen mukaan myös vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta pitäisi saada kertakorvaus ja vahingonkorvaus.

Tehy näkee, ettei työnantajilla ole todellista halua tai tarvetta motivoida palkkauksen keinoin työntekijöitä esimerkiksi ylitöihin tai irtisanoutumisajan pidentämiseen, kun mahdollisuus valmiuslain käyttämisestä häälyy koko ajan hoitoalan yllä.

Liiton mielestä tilanteen kohtuuttomuus korostuu, koska pandemiaolot voivat kestää pitkään.

–  Valmiuslain käyttöön liittyy välttämättömyysperiaate, jolloin kaikkien muita mahdollisia keinoja tulisi olla käytetty ensin varmistamaan riittävä työvoima. Työnantajat ovat kuitenkin huutaneet valmiuslakia apuun heti kättelyssä, Kirvesniemi sanoo.

Tehy pitää valmiuslain vaikutuksia hoitohenkilöstöön myös tasa-arvo-ongelmana, sillä yli 90 prosenttia hoitohenkilöstöstä on naisia.