KAKS tutki: Lähes 700 000 suomalaista on kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta – yleinen innostus laimeinta keskustalaisilla, vaikka erittäin kiinnostuneita on puolueessa eniten

Kuntavaalit

Huhtikuun kuntavaaleihin ehdokkaaksi voisi pyydettäessä olla lähdössä noin 680 000 suomalaista, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Luku on 16 prosenttia aikuisikäisistä kansalaisista (18-79 v.). Neljä prosenttia lähtisi ehdokkaaksi erittäin mielellään ja reilu kymmenesosa (12 prosenttia) melko mielellään.

Tällä haavaa eli muutama kuukausi ennen vaaleja siis noin 170 000 ihmistä on erittäin kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta. Erittäin kiinnostuneita on viisinkertaisesti siihen nähden, mitä ehdokkaita on aiemmissa vaaleissa asetettu (33 000).

Potentiaalia ehdokashankintaan pitäisi näiden lukemien valossa löytyä. Markkinatutkimuksista toki tiedetään, että todellisuudessa hyvät aikeet eivät koskaan toteudu sellaisenaan. Tämän takia halukkaita tulisikin olla moninkertainen määrä tarpeeseen nähden.

Kuntavaaliehdokkuutta enemmän halukkuutta kohdistuu kyselyn mukaan kunnallisten lautakuntien jäsenyyksiin. Niissä toimimista pitää periaatteessa erittäin mieluisana yksi kahdestakymmenestä (6 prosenttia) ja melko mieluisana noin kuudesosa (17 prosenttia) kansalaisista.

Vielä enemmän kiinnostusta kohdentuu kunnallisen johtokunnan tai toimikunnan jäsenyyteen (vastaavat luvut 7 ja 20 prosenttia).

Puoluekannan mukaan suurinta houkutus ehdokkuuteen on perussuomalaisten kannattajilla. Heistä yli neljännes (27 prosenttia) olisi erittäin tai melko mielellään ehdokas.

Alhaisinta kokonaiskiinnostus on suurista puolueista keskustan tukijoiden parissa (14 prosenttia).

Toisaalta keskustalaisten joukossa on eniten erittäin mielellään (8 prosenttia) ehdolle lähteviä, mutta melko kiinnostuneita selvästi vähemmän kuin muilla puolueilla eli pelkästään 6 prosenttia.  

Muiden puolueiden kannattajien keskuudessa kiinnostuneiden tai melko kiinnostuneiden yhteisosuus liikkuu viidesosan tienoilla. Huomattavaa on, että vähiten erittäin mielellään ehdolle lähteviä on vihreiden (2 prosenttia) ja kokoomuksen (3 prosenttia) kannattajien keskuudessa.

Kunnallisen lautakunnan jäsenyys sen sijaan houkuttaa puolueiden kannattajia eri tavoin kuin kuntavaaliehdokkuus. SDP:n kannattajat ovat muita kiinnostuneempia vaikuttamaan lautakunnissa (yhteensä 34 prosenttia) ja vihreiden tukijat vastaavasti vähiten innostuneita (19 prosenttia).

Keskustan kannattajien osalta halukkuus lautakuntiin (28 prosenttia) jakaantuu niin, että erittäin kiinnostuneita on vain neljä prosenttia, mutta melko kiinnostuneita lähes neljännes (24 prosenttia).

Kunnallisen johtokunnan tai toimikunnan jäsenyys viehättää eniten SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajia (mielellään tai melko mielellään yhteensä 34 prosenttia). Vihreiden kannattajat puolestaan tuntevat muita vähemmän vetoa näiden elinten jäsenyyttä kohtaan (25 prosenttia).

Keskustan kannattajilla kiinnostus on samaa luokkaa kuin lautakuntajäsenyyksissä (5 prosenttia erittäin mielellään, 25 prosenttia melko mielellään).

Yleinen mielenkiinto kuntavaaliehdokkuutta kohtaan on vähentynyt kesästä 2018, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran.

Kiinnostus asettua ehdolle on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä (21:stä 16 prosenttiin). Myös into lähteä kunnallisen lautakunnan jäseneksi on laantunut aiemmasta (32:sta 23 prosenttiin).

Muutosta voi osaksi selittää kyselyn ajankohdalla. Lähemmäksi vaaleja ja itse ehdokasasettelua tultaessa aikeet muuttuvat yleensä varovaisemmiksi.

Nuoret eli 18–30-vuotiaat ovat keskimääräistä kiinnostuneempia kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettautumisesta kuin ikääntyneemmät väestöryhmät.

Nuorista joka kymmenes on erittäin kiinnostunut ja yksi kuudesta (15 prosenttia) melko kiinnostunut.

Nuoret ovat muita ikäryhmiä halukkaampia toimimaan myös lautakuntien sekä kunnallisten johtokuntien ja toimikuntien jäsenenä.

Tulos on merkillepantava sikäli, että nuoria ei kuitenkaan näytä innostavan äänestäminen kuntavaaleissa. Ikääntyneet ihmiset taas haluavat äänestää, mutta eivät ole kiinnostuneita itse asettumaan ehdolle.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.

Tutkimusaineisto on koottu 28.11.–3.12. 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 049. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Otsikko muokattu 20.1. klo 10:18.