KAKS tutki: Perussuomalaiset valtuutetut innokkaimpia jatkamaan, keskustalaiset nihkeimpiä
Perussuomalaisilla kunnanvaltuutetuilla on suurin into lähteä ehdolle, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselystä.
Perussuomalaisista valtuutetuista lähes kolme neljästä eli 72 prosenttia haluaa hakea jatkoa valtuustossa. Vähiten intoa valtuustossa jatkamiseen on keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutetuilla.
Kristillisdemokraattien valtuutetuista 50 ja keskustan valtuutetuista 49 prosenttia ei ole lähdössä ehdolle. Ryhmällä ”muut” kiinnostus ehdokkuuteen jäi 46 prosenttiin.
Perussuomalaisten jälkeen seuraavaksi innokkaimpia ehdolle lähtijöitä olivat vihreiden (63 %), SDP:n (61 %) ja vasemmistoliiton (61 %) valtuutetut. Perässä tulivat RKP:n (58 %) ja kokoomuksen (57 %) valtuutetut.
Kaikista valtuutetuista reilusti yli puolet eli 56 prosenttia aikoo lähteä ehdokkaaksi. Noin joka viides eli 22 prosenttia ei osaa vielä sanoa ja sama määrä ei lähde enää ehdolle.
Selvän kielteisen kannan ehdokkuuteen ilmaisevat selkeimmin kristillisdemokraattien valtuutetut. Heistä lähes joka kolmas eli 30 prosenttia jättäisi valtuuston.
Reilu neljännes eli 26 prosenttia keskustan ja 28 prosenttia ryhmän muut valtuutetuista ilmoittaa jättävänsä tehtävän.
Kokoomuksen, SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n valtuutetuista joka viides jättää paikkansa. perussuomalaisista vain joka kymmenes.
Eniten ehdokkuudellaan empijöitä on ryhmässä muut (28 %) ja keskustan (26 %), RKP:n (24 %) ja kokoomuksen (23 %) valtuutetuissa.
Viidennes tai vähemmän empijöitä on vihreiden, vasemmistoliiton, SDP:n, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien keskuudessa.
Eniten halukkuutta ehdolle lähtöön on suurten kaupunkien valtuutetuilla.
Yli 100 000 asukkaan kunnissa kolme neljästä eli 74 prosenttia on innokas uusimaan pestinsä, kun vastaavasti alle 5000 asukkaan kunnissa valmius ehdokkuuteen on vain joka toisella (50 %).
Muissa kuntakokoryhmissä innokkuus ehdokkaaksi lähtemiseen vaihtelee 55–60 prosentin välillä. Maakunnista Kymenlaaksossa ollaan innokkaimpia jatkamaan valtuustossa. Siellä kaksi kolmesta eli 68 prosenttia valtuutetuista haluaa jatkaa.
Toisessa ääripäässä on Lappi, jossa kiinnostusta asettua ehdolle löytyy vain 41 prosentilla valtuutetuista.
Miesvaltuutetuista 59 prosenttia ja naisvaltuutetuista reilu puolet eli 53 prosenttia haluaa jatkaa valtuustossa.
Naisvaltuutetuista joka neljäs eli 26 prosenttia jää pois, miesvaltuutetuista vain joka viides eli 18 prosenttia.
Ikäryhmittäin tarkastellen reilut kaksi kolmesta 40–49-vuotiaista eli 71 prosenttia ja alle 40-vuotiaista 67 prosenttia on halukas jatkamaan valtuustoissa. Sen sijaan yli 59-vuotiaista kiinnostusta paikan uusimiseen on enää joka toisella (49 %).
Keskeisimmät syyt valtuustosta poisjäämiseen olivat riittävän kauan valtuustossa olo ja heikko motivaatio valtuustotyöhön. Vähäisempiä syitä ovat ajan puute, ikä ja terveys.
Miesvaltuutetuista lähes joka neljäs eli 23 prosenttia katsoi syyksi heikon motivaation valtuustotyöhön, kun naisista näin koki vain joka seitsemäs eli 14 prosenttia. Vastaavasti naisista 17 prosenttia eli kaksinkertainen määrä miehiin (8 %) verrattuna piti jättäytymisen syynä ajan puutetta.
Ajan puute oli 40–49-vuotiailla (46 %) merkittävä syy jäädä pois. Valtuustokausien määrä oli merkittävin syy yli 59-vuotiailla ja 50–59-vuotiailla. Heikko motivaatio valtuustotyöskentelyyn oli niin ikään merkittävä poisjäämisen syy joka neljännellä (24 %) 50–59-vuotiaalla.
KAKSin marraskuussa kaupunkien ja kuntien valtuutetuille tekemään Webropol-kyselyyn vastasi 1362 valtuutettua Suomen 8999 valtuutetusta. Vastausprosentti oli 15,1. Virhemarginaali koko aineistosta on suuntaansa 2,7 prosenttiyksikköä.