Suomen ei ole syytä olettaa, että vakavilta koronatapauksilta vältyttäisiin, jos tartunnat lisääntyvät

Koronavirus

Koronavirukseen liittyvien sairaalahoito- ja kuolemantapausten määrä on Suomessa vielä kaukana kevään lukemista, mutta kuitenkin kesän jälkeen selvästi noussut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi maanantaina 214 uutta koronavirustartuntaa. Kahden viimeisen viikon aikana on raportoitu yhteensä 2  469 tartuntaa, mikä on 1  353 tartuntaa enemmän kuin edeltäneiden kahden viikon aikana.

Sairaalahoidossa oli maanantaina 46 ihmistä, mikä on yhdeksän enemmän kuin perjantaina. Sairaalassa olevista tehohoidossa oli 10 ihmistä, kun perjantaina tehohoidettavia oli viisi. Uusia koronavirukseen liittyviä kuolemia ei maanantaina raportoitu.

Tämä osoittaa, että tartuntojen lisääntyminen ei selity pelkästään testauksen lisääntymisellä, ja siihen on suhtauduttava vakavasti, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen.

–  Olen ihan vakuuttunut, että kun tartunnat lisääntyvät väestössä, tulevat myös vakavat tapaukset lisääntymään, Peltonen sanoo.

Mitä enemmän tartunnat lisääntyvät, sitä vaikeampaa alkaa olla epidemian hallinta: jäljittäminen vaikeutuu ja testikapasiteetti voi ylittyä, jolloin tartuntoja alkaa mennä järjestelmältä ohi, Peltonen kuvaa.

Kriittisiä hetkiä epidemian torjunnan kannalta ovat Peltosen mukaan esimerkiksi suuret paikalliset tartuntaryppäät. Jos niitä ei saada kuriin, lähtevät tartunnat leviämään nopeasti.

Huolestuttavana kehitystä pitää myös Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

–  On selvää, että jos enempää toimia ei tehdä, tilanne pahenee samalla lailla Suomessa kuin on jo tapahtunut muuallakin Euroopassa, Vapalahti sanoo.

Vaikka torjunta onnistui keväällä varsin hyvin, ei sillä nykytilanteen kannalta ole väliä, Vapalahti muistuttaa.

–  Epidemialla ei ole muistia, joka palkitsisi siitä, että joskus on tehty hyvin.

Toisaalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella tartuntojen nousu näyttäisi taas hieman hidastuvan, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Kevään ja syksyn tartuntalukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa, sillä koronavirustestejä tehtiin keväällä paljon tiukemmilla kriteereillä ja paljon vähemmän. THL:n mukaan testejä tehtiin huhtikuun alussa noin 2  000 päivässä, kun tällä hetkellä päivittäinen määrä on noin 11  000.

Tartuntoja oli siis keväällä todennäköisesti moninkertaisesti virallisiin lukuihin verrattuna.

Sairaalahoito- ja kuolemantapaukset ovat pysyneet toistaiseksi kevättä matalammalla tasolla, mikä selittyy ensisijaisesti sairastuneiden nuoremmalla ikäprofiililla. Koronavirustautia osataan nyt myös hoitaa paremmin, kertovat Järvinen ja Vapalahti.

Vapalahden mukaan ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että virus itsessään olisi muuntunut lievemmäksi.

Suomessa tartuntojen määrä on kesän jälkeen ollut samantyyppisessä nousussa kuin monessa muussakin Euroopan maassa.

Yksi hyvä esimerkki Suomelle voisi kenties olla Tanska, jonka viimeaikaisen tilanteen nostavat esiin tahoillaan sekä Asko Järvinen että Markku Peltonen.

Tanskassa epidemian kehitys on monen viikon ajan näyttänyt huolestuttavalta, mutta tartuntatahti näyttää nyt hidastuneen.

Epidemiaa on maassa pyritty syyskuusta lähtien torjumaan muun muassa ravintoloiden aukiolorajoituksilla, kokoontumisrajoituksilla sekä maski- ja turvavälisuosituksilla.