Lukijalta: Ihmisen tekemän puolustamisesta
Ihmisen tekemä ei enää ole itsestään selvää. Erilaisten aivan arkisten asioiden takaa löytyy tekoäly tai muu digitaalinen toteutus.
Puheluuni vastanneelle ihmisäänelle olen ryhtynyt ensin tiedustelemaan, että oletko aivan todellinen ihminen. Kun tuo varmistus on saatu, esitän asiani ja lopuksi kiitän, että sain suoraan hoidettua asiani aivan oikean ihmisen kanssa.
Ihmisen tekemää -hankekin, ajatuksia herättävä vastavoima tekoälyhälylle on jo syntynyt. Hankkeen logo esittää sormenjälkeä, joka ainutlaatuisuudessaan sopii hyvin hankkeen kuvaamiseen. Toinen hankkeen tunnuskuva on menneisyyteen päin suuntautunut naishahmon profiilikuva, jonka sisälle on tyylitelty hankkeen tunnuslause.
Maailma muuttuu ja on koko ajan muuttunut, mutta ihminen voisi tekemisensä, ajattelunsa ja jopa luovuutensa perusteella ohjata kehityksen rattaita vastuulliseen ja hyvään suuntaan. Historiaa ja erityisesti lähihistoriaa tulisi tarkastella perusteellisemmin.
Kannattaa miettiä ja pysähtyä ajattelemaan, ketkä ovat tämän hyvinvointivaltion ja vapaan tasavallan rakentaneet. Vanhemmat kansalaiset nähdään mediassakin suuresti hoitotaakkana ja kaikenlaisen palvelun jatkuvana jonona. Mutta suurimmalla osalla ikääntyneistä on tietoa, taitoa ja kokemusta, jota he mielellään jakavat eri tilanteissa.
Monet nykyään ikääntyneiksi luokitellut yksilöt kuuluvat niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin. He ovat kuulleet vanhempiensa kertomuksia sota-ajoista ja sen jälkeisistä haasteista. Vähän heitä nuoremmat taas ovat kokeneet muun muassa peruskoulun ja muiden koulutussuunnitelmien häilymisen opintojensa nurkan takana.
Pitkän saksan opintojen muuttuminen englanniksi, tasokurssit ja ylioppilaskokeiden kuullun ymmärtämiset vaanivat viimeisiä niin kutsutun keskikoulun suorittaneiden opintietä.
Tietyt tehtävät ja työsuoritukset ovat kautta aikojen vaatineet nopeutta ja hetkiin tarttumista. Mutta nykyinen digiaika tuntuu suorittavan kaiken hetkessä.
Kuvataiteilijat tuntevat alla prima -tekniikan, joka tarkoittaa esimerkiksi maalauksen saattamista kerralla valmiiksi. 1800-luvun lopun impressionistit ilmaisivat kohteistaan juuri tämän kaltaisia hetkeen tarttumisia, vaikutelmia.
Jostain on tarttunut mieleeni lausahdus, että sanat lentävät, mutta kirjaimet pysyvät. Monet lupaukset ja juhlapuheet jäävät sanojen asteille, lentoon ja katoavat muistista ja muistamisesta, jos niitä ei ole kirjoitettu paperille tai hakattu kivitauluun.
Nykyään opetuksessa pyritään saavuttamaan tiettyjä oppimistuloksia ja mittaamaan niitä. Jos mittaustulokset näyttävät osaamistason laskua, niin huolestutaan ja etsitään monenlaisia olettamuksia siitä, miksi näin on käynyt.
Pelkkä tiedon ja taidon hallinta ei ole ennenkään ollut tie tähtiin. Jokaisen on osattava omista lähtökohdistaan ja tilanteistaan oppia oppimaan ja etsimään ratkaisuja valinnoilleen.
Aune Linnimäki
taidehistorioitsija, kuvataiteen lehtori
Rantasalmi
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/