Keskustanuoret rukkaisi ministeriöt uuteen uskoon: "Suomea ei voi johtaa menneisyyden organisaatiokaaviolla"
Keskustanuoret pitää lyhytnäköisenä vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen vaatimusta lakkauttaa maa- ja metsätalousministeriö.
Sen sijaan nuorisojärjestö pitää tarpeellisena kokonaisvaltaista valtionhallinnon uudistusta, jonka kärkitavoitteena on remontoida ministeriörakenne uusiksi toimintakokonaisuuksiksi.
– Suomea ei voi johtaa menneisyyden organisaatiokaaviolla, sillä yhteiskuntien haasteet ovat toisenlaisia ja yhä monimutkaisempia. Rohkea hallintouudistus ja uskallus kokeilukulttuuriin kuuluvat vastuulliseen politiikkaan, toteaa keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen.
Veteläisen mukaan tavoitetilana tulee olla hallinto, joka tukee ihmisten arkea, yritysten toimintaa ja alueiden elinvoimaa.
– Järjestelmä, joka kuluttaa yhä enemmän resursseja omaan ylläpitoonsa nähden väestöennusteiden heiketessä ei ole kestävä tulevaisuuskuva.
Vihreiden Harjanne pöyristyi torstaina Ylen tiedoista, joiden mukaan maa- ja metsätalousministeriö haluaa muuttaa boreaalisten luonnonmetsien määritelmää. Seurauksena jopa 65 prosenttia kyseisistä metsistä putoaisi pois ennallistamisen piiristä.
Harjanteen vaatimus maa- ja metsätalousministeriön lakkauttamiseksi kohtasi kovaa vastustusta keskustaleiristä.
Keskustanuorten mukaan nykyinen ministeriörakenne on osin päällekkäinen ja siiloutunut.
Järjestö katsoo, että esimerkiksi aluekehityksen, liikenteen, elinvoiman ja kuntien todellisuudet hajautuvat useisiin eri ministeriöihin, vaikka käytännössä ne linkittyvät yhteiseen kysymykseen siitä, pysyykö koko Suomi elinvoimaisena.
Keskustanuoret haluaakin käynnistää avoimen keskustelun siitä, millaisia ministeriöitä Suomi aidosti tarvitsee tulevina vuosikymmeninä. Järjestö väläyttää esimerkiksi ”alueministeriötä”, joka kokoaisi aluepolitiikan tulevaisuuden ratkaisuehdotukset yhteen.
– Jokaisen ministeriön, viraston ja hallinnon tason olemassaoloa pitää voida tarkastella siitä näkökulmasta, tuottaako se aidosti lisäarvoa vai ylläpitääkö toiminta vain raskasta byrokratiaa. Julkisen talouden velkaantuminen pakottaa arvioimaan myös hallinnon menoja avoimesti, Veteläinen vaatii.