Politico: Tällainen on Liettuan "suunnitelma B"
Liettua katsoo eurooppalaisten liittolaistensa suuntaan valmistautuessaan tilanteeseen, jossa se ei ehkä voi enää luottaa Yhdysvaltain joukkoihin puolustautuessaan Venäjää vastaan, pääministeri Inga Ruginienė sanoo Politicon haastattelussa.
Liettuaa suojaavat Nato-joukot, joita johtaa 5 000 sotilaan saksalainen panssariprikaati, mutta myös rotaatioperiaatteella toimivat amerikkalaiset joukot, jotka harjoittelevat ja toimivat liettualaisten ja muiden liittolaisten rinnalla.
Yhdysvallat vahvisti joukkojaan Naton itäisellä sivustalla vuoden 2014 jälkeen, jolloin Venäjä liitti Krimin itseensä laittomasti ja aloitti sotansa Ukrainaa vastaan. Viimeisten 11 vuoden aikana Yhdysvallat on kierrättänyt tuhansia sotilaita Puolan ja Baltian maiden läpi harjoituksia ja pelotetta varten.
Nyt Euroopan pääkaupunkien yllä leijuu kysymys siitä, mitä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto tekee saatuaan valmiiksi uuden Force Posture Review -arvionsa. Kyseessä on selvitys, joka määrittelee, mihin Yhdysvallat sijoittaa joukkonsa, kuinka paljon niitä on ja mitä tehtäviä ne suorittavat.
Trumpin hallinnon vuoden 2026 kansallinen puolustusstrategia tekee selväksi, että Washington odottaa Nato-liittolaisten ottavan ”päävastuun” Euroopan tavanomaisesta puolustuksesta Yhdysvaltain tarjotessa vain ”kriittistä mutta rajoitetumpaa” tukea.
Tämä luo puitteet mahdolliselle Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen vähentämiselle ja pakottaa myös Liettuan pohtimaan varasuunnitelmaa.
– Pääskenaarion on oltava vahva Nato, Ruginienė painottaa.
Hänen mukaansa Liettua tarvitsee kuitenkin myös ”suunnitelma B:n”. Hän vaatii nopeampaa EU-päätöksentekoa ja selkeämpää yhteistä suunnittelua siltä varalta, että Nato estyisi toimimasta poliittisten syiden vuoksi.
Vuoden 2026 budjetissaan Liettua sitoutui käyttämään 5,38 prosenttia bruttokansantuotteestaan (BKT) puolustukseen. Tämä on noin neljännes hallituksen kokonaiskuluista ja yksi Naton korkeimmista osuuksista.
Koska Trumpin sitoutumista Natoon ja Euroopan turvallisuuteen epäillään, Saksan läsnäolo Liettuassa on muuttunut symbolisesta vakuuttelusta raskasaseiseksi ja iskukykyiseksi joukoksi.
– Yksi painopisteistämme on saksalaisen prikaatin läsnäolo, Ruginienė sanoo.
Liettuan sotilasstrategit ovat erityisen huolissaan Suwalkin käytävästä, kapeasta maa-alueesta Kreml-mielisen Valko-Venäjän ja Venäjän Kaliningradin välillä. Käytävä yhdistää Baltian maat Puolaan ja muuhun Natoon.
Sotilasanalyytikot ovat pitkään varoittaneet, että Moskova voisi yrittää vallata käytävän kriisin sattuessa, mikä voisi katkaista liittolaisten vahvistusreitit.
Jos näin tapahtuisi, Liettua ja maassa jo olevat Nato-joukot saattaisivat joutua kohtaamaan Venäjän yksin jonkin aikaa ennen kuin liittokunnan viides artikla yhteisestä puolustuksesta astuisi voimaan.
– Vaikka meillä olisi vahva liittokunta ja viides artikla pätisi, ymmärrämme, että aluksi olisimme hetken aikaa yksin. Sillä hetkellä kaikki keskittyisi Liettuaan. Siksi valmistaudumme juuri tähän tilanteeseen – ja siksi arvostamme korkealle sitä, että Saksan asevoimat ovat läsnä Liettuassa ja että Naton rakenteet ovat jo maassa, Ruginienė sanoo.