Uudet mallinnukset vahvistavat: koronavirus leviää sisäilmassa jo pelkällä puhumisella
Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on havaittu, että pelkästä puhumisesta voi syntyä koronavirustartuntaan riittävä hiukkaspilvi.
Tutkimusartikkeli on vielä vertaisarvioitavana.
Koronaviruksen leviämistä sisäilmassa ovat tutkineet yhteistyössä Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Helsingin yliopisto.
Hankkeessa on selvitetty, miten yskiessä tai puhuessa syntyvät erikokoiset pisarat käyttäytyvät ja millaisia hiukkasmääriä julkisissa tiloissa voi tulla vastaan.
Aiempi tutkimus ja kevään aikana esiintyneet tartuntapiikit tukevat käsitystä, jonka mukaan koronavirukselle voi altistua suoran pisarakontaktin lisäksi hengittämällä aerosolihiukkasia riittävän suuren määrän, kertoo hanketta koordinoiva Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.
Hankkeessa tehdyt 3D-virtaussimulaatiot ja niiden analyysit tukevat käsitystä.
– Tutkimus ja simulaatiomme osoittavat, että käytännössä kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat, joita on yskiessä syntyneistäkin suuri osa, kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Pidämme mahdollisina, että näiden hiukkasten viruspitoisuus voi riittää aiheuttamaan koronatartunnan, Vuorinen kertoo tiedotteessa.
Tutkijat perehtyivät tartuntapiikkeihin, joissa suuren joukon uskotaan saaneen tartunnan yhdeltä oireettomalta tartuttajalta.
Aiemman tutkimuksen sekä tapahtumista annettujen tietojen perusteella tutkijat arvioivat, että osallistujat olisivat hengittäneet 50–500 aerosolipartikkelia, mikä saattoi riittää altistumiseen.
Mallinnuksissa tarkasteltiin tilassa vietetyn ajan, ihmismäärän sekä yskivien ihmisten lukumäärän vaikutuksia. Pelkästä puhumisesta syntyy tartuntaan riittävä hiukkaspilvi, jos ihmisiä on yksi neliömetriä kohden.
Tämä on tavallista esimerkiksi ravintolassa tai konsertissa, Vuorinen kertoo.
– Avokonttorissa työskentelevä oireeton mutta koronavirusta kantava henkilö voi synnyttää tilaan pitoisuuksia, jotka vaihtelevat 10:stä 500 aerosolihiukkaseen kuutiometriä kohden. Jos altistumisen riskirajaksi otetaan 100 aerosolia, voi sen hengittää lyhimmillään minuuteissa, pisimmillään tunneissa.
Yskiminen synnytti vielä suuremman riskin tartuntaan.
Mallinnuksissa koronavirusta kantavan yskäisy nosti lähiympäristön hiukkaspitoisuuden niin korkeaksi, että riski voimakkaalle altistumiselle oli merkittävä vielä noin neljän metrin päässä yskäisijästä, ja riski säilyi merkittävänä jopa minuuttien ajan.
Vuorisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että tartuntapiikeissä on mukana myös suorassa kontaktissa saatuja pisaratartuntoja ja kosketuksen kautta pinnoilta saatuja tartuntoja.