Laillisuusvalvoja näkee ongelmia kaavailuissa laajentaa poliisin tiedustelumahdollisuuksia
Tiedusteluvalvontavaltuutettu suhtautuu varauksella hallituksen kaavailuihin laajentaa poliisin tiedustelumahdollisuuksia perustuslakimuutoksella.
– Haasteet liittyvät siihen, pystytäänkö riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määrittelemään, minkälaiseen toimintaan ja minkälaisiin henkilöihin tiedustelua voi kohdistaa, sanoo tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen STT:lle.
Oikeusministeriö suunnittelee perustuslain 10. pykälään muutosta, joka sallisi poliisin käyttää tiedustelun keinoja ja esimerkiksi kuunnella puheluita ennen varsinaista rikosepäilyä.
Nyt jo tiedustelun keinojen käyttäminen on perustuslain mukaan mahdollista yksittäisten, konkreettisten rikosten selvittämiseksi ja estämiseksi.
– Nykyisin pitää olla konkreettinen rikos ja konkreettinen henkilö, jonka epäillään rikoksen tehneen.
Uutena mahdollisuutena esitetään, että vakavassa rikollisuudessa tietoja voisi hankkia väljemmin.
– Tietoa voisi hankkia väljemmillä perusteilla ja ehkä vähän aikaisemmassa vaiheessa, jo ennen kuin on yhtä konkreettista epäilyä, jollaista nyt edellytetään, Hakonen sanoo.
Hallituksen esityksen luonnos yksityiselämän suojaa koskevan sääntelyn muuttamisesta on ollut lausuntokierroksella 22. tammikuuta asti.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus perustelee lainmuutostarpeita sillä, että vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, rikollisuuden kansainvälistyminen ja teknologian kehitys ovat lisänneet tarvetta tehokkaammille keinoille torjua rikollisuutta.
Hakosen mukaan luonnoksesta voi päätellä, että väljempiä perusteita sovellettaisiin henkilöihin, jotka kytkeytyvät organisoituun toimintaan, kuten terroristi- tai rikollisjärjestön toimintaan.
– Olisi helpommin perusteltavissa, jos tällaiseen toimintaan kytkeytyvää henkilöä alettaisiin esimerkiksi seurata – vaikka konkreettista rikosta ei pystyttäisi vielä sanomaan – kuin jos henkilö ei liity mitenkään organisoituun toimintaan.
Hakonen ei usko, että muutettavana olevaan perustuslain pykälään voitaisiin kirjata vielä tarkemmin, missä tilanteissa ja keihin tiedustelua voidaan kohdistaa. Siten määrittelytyö tapahtuisi tarkemmin vasta, kun tavallisia lakeja aletaan säätää.
– Kysymys kuuluukin, kuinka paljon ja kuinka tarkasti perustuslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen perusteluissa pitäisi jo yrittää raamittaa sitä, minkälaisia ne tavalliset lait sitten aikanaan tulevat olemaan.
Tavalliset lait säädetään vasta perustuslakimuutosten mahdollisen hyväksymisen jälkeen.