Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Historia
Suurlakkolaiset kokoontuivat Helsingin Senaatintorilla useasti. Kuva lakon päätöspäivältä 6. marraskuuta 1905. (Kuva: Museovirasto / Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0)

Historia | Muutama päivä muutti Suomen suunnan – malli saatiin Venäjältä

Suomen suurlakko 120 vuotta sitten päätti ensimmäisen sortokauden ja tuotti eduskuntauudistuksen
Lauri Heikkilä 8.11.2025 17:45, muokattu 7.11.2025 18:51
a– a+
Historia

Venäjä oli sekaisin vuonna 1905. Lakot, mellakat ja katastrofaalinen tappio sodassa Japania vastaan horjuttivat koko yhteiskuntaa.

Suomen suuriruhtinaskuntaan lakko rantautui kuitenkin vasta kun lakkoliikehdintä Venäjällä oli jo loppumassa. Tästä on juuri tullut kuluneeksi tasan 120 vuotta.

Lokakuun lopussa keisari Nikolai II antoi niin kutsutun lokakuun manifestin, jossa venäläisille myönnettiin kansalaisoikeuksia, kansanedustuslaitos perustettiin ja keisarin valtaa rajoitettiin.

Venäjän kumousliikehdinnästä Suomenmaa kertoi artikkelissa torstaina.

Suomessa ryhdyttiin suurlakkoon 29. ja 30. lokakuuta 1905.

Lakko kosketti koko yhteiskuntaa ja ylitti luokkarajat. Lapiot heitettiin maahan, koneet pysäytettiin ja virastot suljettiin.

Lakolla oli poliittisesta katsantokannasta riippuen erilaisia tavoitteita. Aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpoikaissääty vaativat helmikuun manifestin eli venäläistämistoimien peruuttamista, työväestö vaati äänioikeutta.

Sosialistit ja sosiaalidemokraatit laativat Tampereella myös kuuluisan punaisen julistuksen. Julistuksessa vaadittiin kansalaisvapauksia, demokratiaa ja oikeuksia työväelle.

Nimestä huolimatta julistuksen tavoitteisiin yhdyttiin myös ei-sosialistisella puolella, etenkin nuorsuomalaisten ja perustuslaillisten taholta. Kaiken kaikkiaan suurlakon tavoitteet ennemmin yhtyivät kuin erosivat koko vasemmisto–oikeisto-janalla.

Väliaikaiseen Suomen suuriruhtinaskunnan hallitukseen kansalaiskokous nimitti edustajia koko poliittisesta kirjosta. Heistä 12 oli perustuslaillisia, yhdeksän sosiaalidemokraatteja ja kolme vanhasuomalaisia. Tunnettuja nimiä olivat pitkäaikainen hallitusmies Leo Mechelin, lehtimies Eero Erkko, professori J. R. Danielson-Kalmari, vasemmistoaktivistit Johan Kock ja Yrjö Sirola, sosiaalidemokratian pioneerit J. K. Kari ja N. R. af Ursin sekä keskustan oppi-isänä tunnetuksi tullut talonpoikaisjohtaja Santeri Alkio.

Punainen julistus oli toisaalta vasemmistohenkinen, toisaalta maltillinen. Se painettiin punaiselle paperille ja julkistettiin Tampereella. (Kuva: Lisenssi / Wikimedia Commons)

Suurlakko lopetettiin 6. marraskuuta, joskin päätösvaihe eteni työpaikasta ja paikkakunnasta riippuen nopeammin tai hitaammin. Oulussa lakko lopetettiin vasta 8. marraskuuta.

Epäselvyydet lakon lopettamisesta johtivat myös yhteenottoihin lakkoa valvoneiden kaartien välillä. Käsirysyä vakavammaksi työväestön kansalliskaartin ja ylioppilaskaartien nujuaminen ei kuitenkaan mennyt.

Keisari Nikolai II suostui lokakuun manifestin jälkilämmöillä antamaan Suomeen oman manifestin, joka opittiin tuntemaan marraskuun manifestina.

Manifestin pohjan oli laatinut Leo Mechelin, josta tuli myös senaatin puheenjohtaja eli pääministeri 1. joulukuuta.

Manifesti lopetti venäläistämistoimet kumoamalla vuoden 1899 helmikuun manifestin. Sen pohjalta Suomi alkoi myös valmistella eduskuntauudistusta, joka hyväksyttiin viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905–1906.

Maaliskuussa 1907 Suomi äänesti ensimmäisen kerran eduskuntansa kokoonpanosta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vallitessa. Äänioikeusikäraja oli 24, ja äänestää saivat uraauurtavasti kaikki varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta.

Marraskuun manifesti lisäsi myös kokoontumis- ja sananvapautta, mikä on oleellinen osa tasavaltalaista yhteiskuntajärjestystä äänioikeuden ohella.

Uudistukset olivat vastaavia kuin Venäjällä, mutta etenivät Suomessa pidemmälle.

Kuvassa suurlakon aikainen kokoontuminen Tampereen Keskustorilla. (Kuva: Museovirasto / Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0)

Suurlakkoa on muisteltu käänteentekevänä jaksona Suomen historiassa. Se on toisaalta osa kansallista kertomusta tiellä kohti itsenäisyyttä, toisaalta kansalaisoikeuksien ja työväen joukkovoiman tarinaa. Tulkinnat ovat saaneet vasemmistolaista, keskustalaista ja oikeistolaista väriä.

Suurlakko ja tulevat eduskuntavaalit johtivat myös nykyaikaisen puoluejärjestelmän syntyyn. SDP oli jo olemassa, pian perustettaisiin keskustan edeltäjä maalaisliitto.

Työväenliike katsoi, että lakon saavutukset eivät riitä, ja politisoitui aiempaa enemmän. Tämä näkyy esimerkiksi ajan työväenmusiikissa.

– Työväen marssi, Internationale ja Marseljeesi tulivat tilalle. Jos ajatellaan suurlakkoviikkoa 1905, niin sen jälkeen oli hyvin harvinaista, että työväenliikkeen iltamissa olisi laulettu Porilaisten marssia tai Jumala ompi linnamme enää, tutkijatohtori Saijaleena Rantanen kertoi Yleisradiolle vuonna 2018.

Yleisradio kokosi lakon kokeneiden muistoja vuoden 1955 radio-ohjelmaansa lakon 50-vuotispäivän muistoksi. Haastatellut muistelivat, että odotukset olivat toisaalta jännittyneitä, toisaalta korkealla. Huomionarvoista oli, kuinka luokkarajoista riippumatta kansankerrokset tuntuivat löytäneen toisensa.

– Olin tuolloin 19-vuotias nuorukainen, ja kun rautatielaitoksen mahtavan koneiston pysähtyminen erittäin väkevästi ilmaisi tapahtumien ainutlaatuisen merkitsevyyden, minäkin rautatieläisenä muiden mukana juhlavasti tunsin sekä omakohtaisen vastuun että dramaattisesti nousseen yhteishengen aiheuttaneen mielenkohotuksen, yksi lakkolainen muisteli.

– Lakkoon osanotto oli koko lailla yksimielistä. Vanhemmat miehet tosin kyllä epäröivät lähteä kellonsoiton jälkeen keskellä päivää työpaikaltaa pois, toinen kertoi.

Toisena lakkopäivänä eräs muistelija muisteli kokoonnutun torille.

– Olivat kaikki nuoret ja vanhat, herrasväen palvelustytöt ja kaikki sillä kannalla, että nyt alkaa se suuri lakko. Ja sitten koetetaan saavuttaa naisille ja kaikille yhtäläinen äänioikeus ja kaikkea työläisten etua, mitä toivottiin tulevaksi.

– Lakon aikana oli eräät innokkaammat vähäsen menivät liiallisuuksiinkin. Olin tilaisuudessa näkemään eräänä päivänä kuinka keisari Nikolain muotokuva hovioikeudesta kannettiin Tuomiokirkon sillalle ja paiskattiin Aurajokeen, Turussa vaikuttanut osallistuja kertoi.

Lue myös

Historia | Näin Venäjällä onnistui "porvarillinen vallankumous"

120 vuotta sitten keisarillinen Venäjä oli sekaisin. Sota Japania vastaan sujui erittäin huonosti. Sinetti...
6.11.2025 21:15

Aihetunnisteet

autonomia Eduskunta Historia poliittinen historia Suomen suuriruhtinaskunta suurlakko säätyvaltiopäivät Venäjän historia Venäjän keisari

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
Ukraina iski Moskovaan – ainakin 17 haavoittunut
Uutiset | 18.6.2026 15:38
Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään
Uutiset | 18.6.2026 22:53
Venäjä uhkaili Ukrainaa uusilla iskuilla – Moskovassa paloi
Uutiset | 18.6.2026 18:40
Perheautoilun symboli joutui väistymään, kun suomalaiset hurahtivat katumaastureihin
Uutiset | 18.6.2026 22:13
Aivan tavallisessa omakotitalossa Virossa opetetaan siviileille droonitaitoja – ”Jos tappaa viisi venäläistä…”
Uutiset | 18.6.2026 13:32
Puu- vai sähkökiuas? Suomalaisten valinta on selvä, kertoo Prisma
Uutiset | 17.6.2026 23:00
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Sotahistoria | Liekinheitin oli kevään sana – mutta miten Suomen armeija käytti tuhovoimaista asetta viime sodissa?
Uutiset | 12.6.2026 21:15
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
FBI paljasti Kiinan vakoilujuonen
Uutiset | 11.6.2026 22:12
Detroitin jättien varjostama AMC oli automaailman hullu altavastaaja – ”pula-ajan säästöjenkki” valloitti myös Suomen soratiet
Uutiset | 13.6.2026 21:20
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Luulitko, että Euroopan korkein vuori sijaitsee Alpeilla? – Näin ei ole
Uutiset | 5.6.2026 21:15
Maailman korkein vuori ei olekaan Everest – Maapallon ominaisuus hämää
Uutiset | 21.5.2026 21:30
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29
Kun taivaalla jylisi kymmenen moottoria – Convair B-36 Peacemaker oli aikansa hurjin ydinpelote
Uutiset | 4.6.2026 21:22

Uusimmat

”Saunassa tietysti aina käydään” – Kyselimme ihmisiltä, miten he aikovat viettää juhannusta
Uutiset | 19.6.2026 10:30
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään
Uutiset | 18.6.2026 22:53
Perheautoilun symboli joutui väistymään, kun suomalaiset hurahtivat katumaastureihin
Uutiset | 18.6.2026 22:13
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Venäjä uhkaili Ukrainaa uusilla iskuilla – Moskovassa paloi
Uutiset | 18.6.2026 18:40
Kainuun hyvinvointialue esittää koko henkilöstöään koskevia yt-neuvotteluita
Uutiset | 18.6.2026 18:36
Järjestö: Ebolahuippua ei ole vielä nähty – Yli 200 on kuollut Kongon demokraattisessa tasavallassa
Uutiset | 18.6.2026 18:29
Juhannusaattoa vietetään aurinkoisessa poutasäässä – Lauantaina jopa hellettä
Uutiset | 18.6.2026 18:26
USA:n Hegseth kritisoi liittolaisia ja poistui Nato-kokouksesta kesken kaiken
Uutiset | 18.6.2026 17:45
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Toimittajalta: Sofia Virta tarttui hillomunkkiin, jota moni muukin poliitikko olisi mieluusti maistanut
Uutiset | 17.6.2026 18:17
Unettomuus pakotti Minna Siiran jättämään keskustan piiritoimiston – ”Lopulta uskalsin”
Uutiset | 14.6.2026 8:01
Toimittajalta | Keskustan Tampereen kokous oli leppoisa kesäinen kansanjuhla – vaali-ilmeen haku jää syksyn viimoihin
Uutiset | 7.6.2026 12:48

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Saunassa tietysti aina käydään” – Kyselimme ihmisiltä, miten he aikovat viettää juhannusta
Uutiset | 19.6.2026 10:30
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään
Uutiset | 18.6.2026 22:53
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Keskustan perhepoltiikka kaipaa uutta linjaa
Mielipide | 18.6.2026 13:12
Lukijalta: Uudet perunat eivät ole vain ruokaa, vaan osa huoltovarmuutta
Mielipide | 18.6.2026 13:05
Lukijalta: Terveysjärjestöjen kansallinen neuvontatyö on tärkeää
Mielipide | 18.6.2026 12:50
Lukijalta: Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa vakavia puutteita
Mielipide | 17.6.2026 10:57
Lukijalta: Päättäjän tehtävä ei ole nyökytellä
Mielipide | 12.6.2026 15:18
Lukijalta: Uusiutuvan dieselin käyttäjää rangaistaan – missä on verottajan rehellisyys?
Mielipide | 12.6.2026 14:30
Lukijalta: Onko Suomen kansallinen etu hämärtynyt sähkömarkkinoilla? 
Mielipide | 15.6.2026 15:05
Lukijalta: Keskusta ja maakunnat näyttivät voimansa Tampereella
Mielipide | 15.6.2026 14:44

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste