Väitös: Politiikassa vahvistui huolestuttava muutos – "Alkoi herättää tunteita"
Yhä useammat suomalaiset suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa entistä kielteisemmin – ja omaan poliittiseen ryhmäänsä entistä myönteisemmin.
Näin toteaa tuore Helsingin yliopistossa julkaistu Daniel Kaweckin väitöskirja Den affektiva polariseringens mekanismer i 2000-talets Finland.
Kaweckin väitöskirjan mukaan affektiivinen polarisaatio on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla.
Affektiivinen eli tunnepohjainen polarisaatio tarkoittaa sitä, että poliittisten ryhmien jäsenet suhtautuvat vastapuoleensa yhä kielteisemmin ja samalla kiinnittyvät tunnetasolla entistä vahvemmin omaan ryhmäänsä.
– Näin voi käydä riippumatta siitä, ovatko mielipide-erot tosiasiassa kasvaneet, tiedotteessa summataan.
Suomessa me vastaan muut -ilmiö näkyy Kaweckin väitöskirjan mukaan erityisesti niissä, jotka sijoittavat itsensä vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiiviasteikon ääripäihin.
Heidän puoluenäkemyksensä ovat muuttuneet entistä tunnepitoisemmiksi ja jyrkemmiksi vaalivuodesta 2011 alkaen.
Kaweckin mukaan polarisaatio kiihtyi vuonna 2011 luultavasti perussuomalaisten silloisen ’jytkyn’ vuoksi.
– Vaalit toivat esiin aiemmin piilossa olleita jakolinjoja, ja poliittinen asemoituminen sai aiempaa suuremman merkityksen. Politiikka alkoi herättää tunteita, hän sanoo.
Polarisaatio vaikutti Kaweckin mukaan lisääntyvän entisestään vuoden 2019 vaaleissa. Viimeisimmissä, vuoden 2023 eduskuntavaaleista saadut tiedot osoittavat kehityksen kuitenkin tasaantuneen.
Kaweckin mukaan voidaan kuitenkin sanoa, että vuoden 2011 kasvu merkitsi Suomessa siirtymää uuteen normaaliin.
Monia polarisaation voimistuminen huolestuttaa. Kaweckin mukaan se on kuitenkin myös luonnollista demokratiassa.
Puolueiden tehtävänä on tuoda näkyväksi yhteiskunnallisia ristiriitoja. Kaweckin mukaan myös silloin, kun tämä herättää voimakkaita tunteita.
– Haasteena on, että aikamme vaikeat kysymykset liittyvät pitkälti normeihin ja identiteetteihin. Niiden suhteen on hyvin vaikea tehdä kompromisseja. Toivon, että tutkimukseni auttaa tuomaan esiin ja hahmottamaan vastakkainasetteluja tavalla, jonka eri osapuolet voivat hyväksyä, niin että voimme olla yhtä mieltä ainakin siitä, mikä meitä jakaa.
Kaweckin mukaan hänen tuloksensa viittaavat myös siihen, että suomalaiset pyrkivät toistaiseksi tekemään eron poliittisen ja yksityisen välillä muodostaessaan kielteisiä käsityksiä tai välttäessään vuorovaikutusta.
– Ihmiset suhtautuvat yleensä neutraalisti puolueiden tavallisiin äänestäjiin, vaikka heidän suhtautumisensa itse puolueeseen olisi kielteistä. Sen sijaan puolueesta pitäminen heijastuu useimmiten myönteisenä suhtautumisena myös sen kannattajiin.