Eduskunta kiitteli hallituksen esitystä tulvariskien hallinnasta – keskustan Petri Honkonen varoitti rannikoille rakentamisesta
Hallituksen varautuminen ilmastonmuutoksen lisäämiin ääri-ilmiöihin sai koko eduskunnalta vuolaat kiitokset keskiviikon istunnossa.
Eduskunta hyväksyi sisällöltään yksimielisesti hallituksen esityksen, joka velvoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta huomioimaan tehtäviensä hoidossa tulvatilanteiden lisäksi myös rankkasateet ja kuivuus.
Esityksellä parannetaan varautumista erityisesti tavanomaisesta poikkeavien ilmiöiden yleistymiseen, ja edistetään siten sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Keskustan Petri Honkonen huomautti, että tulevat meritulvat ja merenpinnan nousu eivät ole leikin asia. Nykyisin rannikoille rakennettava asutus saattaa vuosikymmenten päästä jäädä veden alle.
Honkosen mielestä suunnittelua ja kaavoitusta pitäisi rajata niin, että esimerkiksi 15 metrin alapuolelle ei merten rannoilla saa enää rakentaa.
– Koska mielestäni on vastuutonta toimintaa yhteiskunnalta, jos nyt sallitaan rakentaminen niille alueille, jotka aivan vääjäämättä tulevat jäämään veden alle tulevaisuudessa.
Honkosen mukaan koko maailman mittakaavassa satoja miljoonia ihmisiä asuu sellaisilla alueilla, joiden ennakoidaan jäävän jopa kokonaan vedenpinnan alle lähivuosisatojen kuluessa.
– Eli kyllä tämä asia on semmoinen, missä meidän Suomessakin tulee olla hereillä.
Keskustan Markus Lohi muistutti, että vaikka Helsingissä on eletty jatkuvaa lokakuuta, pohjoisessa on aivan ennätysmäärät lunta, jopa lähes 120 senttiä. Kevään mahdolliset tulvat huolettavat, kun lumen vesipitoisuuskin on poikkeuksellisen korkea.
– Meillä on kaksi aluetta, joilla on erityinen tulvan riski. Toinen on Kittilän keskustan alue, jossa on ollutkin tulvavahinkoja aina silloin tällöin, ja toinen on Rovaniemellä tietty alue, jossa pahimmassa tapauksessa vahingot tulevat olemaan miljoonaluokkaa ja kymmeniä miljoonia.
Lohen mukaan tehokkainta olisi perustaa Kemi- ja Ounasjoen latvoille altaita, jotka pidättävät vesiä ja joista olisi myös energiataloudellisia hyötyjä. Viime vaalikaudella valtioneuvosto kuitenkin hautasi allashankkeet, joten asia tuli loppuun käsitellyksi.
Lohi nosti esiin kuitenkin mahdollisuuden säätää erillislaki, jonka kautta yksityiselle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja voitaisiin korvata, jos esimerkiksi luonnosuojelullisten intressien vuoksi muita keinoja ei ole.
Keskustan Pekka Aittakumpu kertoi, että poikkeuksellinen talvi näkyy Pohjois-Suomessa jo esimerkiksi kattojen romahduksina erityisesti isoissa varastorakennuksissa.
– Lunta voi olla myös tulevina talvina siellä pohjoisessa poikkeuksellisen paljon, ja siihenkin täytyy sitten varautua. Nyt kun ne lumet ja jäät lähtevät sieltä keväällä liikkeelle, niin siinä voidaan sitten olla ongelmissa, jos ei olla varauduttu. .
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) kiitteli esitystä muiden tavoin, mutta herätti huomiota suorasukaisilla puheillaan ilmastonmuutoksesta.
– Ilmastohan muuttuu koko ajan, ei ilmastonmuutoksella kannata pelotella ketään. Jääkauden jälkeen, joka oli 11 000 vuotta sitten, ilmasto on muuttunut koko ajan, joka vuosi se on muuttunut. Että jos joku sitä ilmastonmuutosta nyt pitää niin kuin omana keksintönään, on noin 11 000 vuotta myöhässä.
Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen huomautti Hoskoselle, että ”nykyinen ilmastonmuutos kyllä ihan ihmisen tekemä”.
– Meidän elintapamme ja toimintamme ovat tämän tilan tuottaneet ja edessämme on nyt tämä pitkä tie. jossa yritämme korjata näitä vahinkoja, pysäyttää ilmastonmuutoksen haittoja, Laukkanen totesi.