Ulkoministeri Haaviston ja konsulipäällikkö Tuomisen kuuleminen kesti kuusi tuntia – Perustuslakivaliokunnan kansanedustajat vaativat vielä lisäselvityksiä

Perustuslakivaliokunta kuuli tänään kuusi tuntia ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) ja ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista.

Valiokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan heiltä saatiin ”hyvin värikkäitä kertomuksia”.

– Kyllä nämä kertomukset ovat ristiriitaisia keskenään, kuten on luettu myös lehdistöstä, hän sanoi kuulemisten jälkeen eduskunnassa.

Kuulemiset olivat seurausta siitä, että kymmenen opposition kansanedustajaa jätti muistutuksen, jossa pyydetään perustuslakivaliokuntaa tutkimaan Haaviston toimien laillisuus Syyrian al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisasiassa.

Käsittelyn keskiössä on Tuomisen julkisesti Haavistoa kohtaan esittämä kritiikki.

Kansanedustajat pyysivät muun muassa tarkastelemaan sitä, onko Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä.

Perustuslakivaliokunta päätti tänään, että Haaviston ja Tuomisen antamat lausunnot salataan valiokuntakäsittelyn ajaksi.

– Haaviston ministerivastuuasian käsittely poikkeaa siinä määrin tavanomaisesta lainsäädäntötyöstä ja budjetin käsittelystä valiokunnassa, Ojala-Niemelä perusteli.

Hän muistutti myös, että asiakirjat liittyvät arkaluontoiseen asiaan, al-Holin leiriin ja lasten oloon siellä.

Leirillä on pakolaisten lisäksi muun muassa Isis-taistelijoiden vaimoja ja lapsia, joiden joukossa on myös suomalaisia.

Perustuslakivaliokunta käsittelee asiaa seuraavan kerran 6. helmikuuta. Kun käsittely on valmis, perustuslakivaliokunta laatii mietinnön.

Valiokunnalla ei ole tällä hetkellä ruuhkaa, joten se pystyy keskittymään asiaan hyvin.

Kaikki tieto ei ole tulossa julki edes mietinnön valmistuessa.

– Kun valiokunnan käsittely päättyy, valiokunnan pitää harkita, millä tavalla eduskunnan työjärjestyksen mukaiset salassapitoperusteet täyttyvät. Nyt tänään valiokunnan saama selvitys oli osin sellaista, että ne olivat luottamuksellisia ja valtioneuvoston puolella salaisia asiakirjoja, korosti valiokuntaneuvos Matti Marttunen.

Perustuslakivaliokunnassa istuvat kansanedustajat toivovat vielä lisäselvityksiä ulkoministeriöltä.

– Sieltä tulee vielä kirjallisena erilaisia päätöksiä, mitä on tehty ja sähköpostiliikennettä ja muuta tämän tyyppistä, Ojala-Niemelä sanoi.

Lisäselvityksien jälkeen valiokunnalla on käsissään arviolta jo sadoissa sivuissa laskettava määrä aineistoa.

Valiokunta kuulee talven aikana asiantuntijoina kolmea valtiosääntöoikeuden, kolmea rikosoikeuden ja kolmea hallinto-oikeuden professoria selvittäessään Haaviston toiminnan laillisuutta.

Tarvittaessa myös asianosaisia kutsutaan uudelleen kuultavaksi.

Valiokunnan kanta on olennaisessa osassa siinä, päättääkö eduskunta nostaa syytteen ministeriä vastaan.

Asian päättää lopulta eduskunnan täysistunto, jota valiokunnan kanta ei kuitenkaan sido.

Jos eduskunta päättää nostaa syytteen, se käsitellään valtakunnanoikeudessa. Siellä on istuttu harvoin, vain neljä kertaa Suomen historiassa.

Lain mukaan ministeriä vastaan voidaan nostaa syyte, jos hän on tehtävässään olennaisesti rikkonut siihen kuuluvia velvollisuuksia tai menetellyt muutoin selvästi lainvastaisesti, joko tahallaan tai törkeän huolimattomuuden vuoksi.