Lyijyn metsästyskäyttö saattaa ympäristö- ja terveyssyistä loppua EU:n päätöksellä jopa kokonaan

Euroopan unioni edistää yhtä aikaa kahta lakialoitetta lyijyn metsästyskäytön rajoittamiseksi. Suomalainen virkamies arvioi, että unioni on päätymässä ehdotuksista tiukemman kannalle.

– Ajankohtaisista riista-asetuksista tämä on se, joka herättää eniten keskustelua, sanoo neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on vuosia työstänyt asetusta, joka rajoittaisi lyijyhaulien käyttöä ja hallussapitoa kosteikkoalueilla.

Viime heinäkuussa Euroopan komissio pyysi yllättäen virastoa valmistelemaan uuden esityksen, joka kieltäisi lyijyn käytön haulien lisäksi muissakin ammuksissa sekä kosteikkojen ohella kaikissa muissakin ympäristöissä, myös ampumaradoilla.

Uusi pyyntö yllätti aiemman ehdotuksen käsittelystä Suomessa vastanneen Korhosen, koska aloitteen valmistelu voi kestää vuosia.

Syynä rajoitus- ja kieltokeskustelulle ovat lyijyn ympäristö- ja terveysvaikutukset.

ECHA arvioi syyskuussa 2018, että 1–2 miljoonaa lintua kuolee unionin alueella vuosittain lyijymyrkytykseen. Lisäksi lyijyjämät vaikuttavat metsästettyä lihaa paljon syövien terveyteen.

– Lyijy on paha neurotoksinen myrkky. Sitä ei kukaan kiistä, Korhonen sanoo.
Suomi on silti suhtautunut varauksella vuosia valmisteltuun haulirajoitukseen. Syynä on asetuksessa käytetty määritelmä kosteikosta, joka kattaa avoveden ohella esimerkiksi suo- ja turvemaat.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan pelkkä turvemaa kattaisi Suomesta kolmasosan, mikä rajoittaisi metsästystä suuressa osassa Suomea. Asetusta olisi noudattamisen ohella vaikea valvoa.

Tämän takia sitä vastusti myös Metsästäjäliitto. Se on avoin lyijyn käytön rajaamiselle ympäristösyistä, mutta haluaisi kiellon rajautuvan näkyvän veden alueelle.

– Nyt metsästäjälle olisi vaikea tietää, milloin hän on rajoitetulla alueella ja milloin ei, sanoo liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Haulirajoituksesta oli tarkoitus keskustella EU-komiteassa ensi viikolla ja äänestää marraskuussa. Keskiviikkona Korhonen kuitenkin kertoi STT:lle, että keskustelu oli vedetty pois asialistalta.

Korhosella ei ole muutoksen syystä tietoa, mutta hänestä on mahdollista, että komissio pohtii nyt tiukemman rajoituksen edistämistä.

– Ehkä komissio on tullut siihen tulokseen, että laajempi rajoitus olisi paikallaan, mutta tämä on vain omaa pohdintaani.

Korhonen olettaa, että mahdollisesti uudistettu esitys voisi edetä valmistelussa aiempaa nopeammin, koska sen pohjatyö on pitkälti tehty.

Suomella ei vielä ole kantaa mahdolliselle lyijyn metsästyskäytön täyskiellolle. Korhonen kuitenkin pohtii, että täyskielto kohtelisi jäsenmaita tasavertaisemmin kuin kosteikkorajaus.

– Voisin luulla, että tämä on metsästäjille pienempi paha, jos koko Eurooppa on samalla viivalla, hän sanoo.

Metsästäjäliiton Partanen kiistää näkemyksen. Vaikka liitto on osin avoin lyijyhaulien käyttörajoitukselle, kaikkien lyijyammusten täyskieltoa se vastustaa.

– Jos totaalilyijykielto tulee voimaan, ampumaharrastuksen kustannukset kasvavat merkittävästi.

Monet ehdotetuista ammusmateriaaleista ovat lyijyä kalliimpia. Lisäksi ammusmateriaalien erojen takia metsästäjät joutuisivat päivittämään kalustoaan.