Uittolauttoja lipuu Saimaalla tänä vuonna viime vuosia enemmän – silti valtaosa puusta saapuu tehtaille pyörillä
Järvenselillä lipuvat majesteettiset, jopa yli kilometrin pituiset uittolautat ovat olleet tänä kesänä lisääntymään päin, kertoo uittopäällikkö Esa Korhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä.
– Tämän hetken ennusteen mukaan olemme 450 000–500 000 kuutiometrin haarukassa, Korhonen arvioi.
Alimmillaan uitot olivat vuosina 2016 ja 2017, jolloin hinaajat vetivät puuta hieman päälle 300 000 kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna määrä oli hieman päälle 400 000 kuutiometriä.
Lisääntymisestä huolimatta tämän kesän uitot ovat kaukana huippuvuosista. 2000-luvun alkuvuosina puuta uitettiin noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Suurimmillaan uitot olivat 1960-luvulla, jolloin hinaajat vetivät puunippuja tehtaille enimmillään noin 15 miljoonaa kuutiometriä yhden uittokauden aikana.
Suurista metsäyhtiöistä puuta uittaa tällä hetkellä ainoastaan UPM. Nippu-uitoista luopuneet Stora Enso ja Metsä Group tuovat puuta tehtailleen vesitse proomuilla.
– Proomut ovat nopeampi kuljetusmuoto, eivätkä vaadi yhtä paljon järjestelyjä, varastoja ja välivaiheita kuin uitto, perustelee Stora Enso Metsän hankintajohtaja Antti Suvinen uitoista luopumista.
Esa Korhonen toimii UPM Metsän logistiikkapäällikkönä ja hoitaa Uittoyhdistyksen uittopäällikön ja toimitusjohtajan virkaa oman toimensa ohella. Hänen kolmas toimensa on Uittoyhdistyksen sisaryrityksen Perkauksen vetäjänä.
– UPM:n puunhankintalogiikkaan uitto sattuu hyvin sekä kuljetus- että varastointimuotona, Korhonen sanoo.
Hänen mukaansa uitto on kilpailukykyinen kuljetusmuoto pitkillä etäisyyksillä. Vesitse kuljetetun puun keskikuljetusmatka oli Metsätehon tilaston mukaan toissa vuonna vajaat 300 kilometriä, josta autokuljetusten osuus metsästä uitto- ja lastauspaikoille oli noin 50 kilometriä.
– Uittamalla varsinkin kauempaa tuotaessa energian kulutus kuljetettua kuutiometriä kohti on vain kolmasosa siitä, jos se tuotaisiin vastaavalta etäisyydellä autolla, ja puolet siitä, jos se tuotaisiin junalla, Korhonen laskee.
Vesikuljetusten rooli tehtaiden puun hankinnasta on vähäinen. Vuonna 2017 uittamalla ja proomuilla tapahtuvien vesikuljetusten osuus oli Metsätehon mukaan yhteensä 2,2 prosenttia kaikista puukuljetuksista tehtaille.
Rekka-autot ovat ylivoimaisesti tärkein puun kuljetusmuoto. Kolme neljännestä tehtaiden tarvitsemasta puusta tuli vuonna 2017 rekoilla suoraan metsistä. Vajaa neljännes ilmestyi tehtaan portille junalla. Auto- ja junakuljetusten osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.
– Kaikki puu kulkee autojen kyydissä, vaikka se tulisikin tehtaille junilla, aluksilla tai uittamalla. Alkumatka taittuu aina auton kyydissä, Korhonen muistuttaa.
Suoraan tehtaalle rekoilla tulevien puiden keskikuljetusmatka oli hieman päälle 100 kilometriä. Vesikuljetusten ohella junakuljetukset ovat tapa tuoda tehtaille puuta etäältä.
Rautatiekuljetusten keskikuljetusmatka oli yli 300 kilometriä, mikä sisältää 50 kilometrin autokuljetuksen metsästä rautatieasemalle.
Puuta uitetaan Suomessa enää Vuoksen vesistössä. Kymijoen vesistössä uitot loppuivat vuonna 2003. Kemijoen irtopuu-uitot päättyivät vuonna 1991.
Korhonen kertoo, että UPM jalostaa uittamalla tuotua puuta Kaukaan sellutehtaalla Lappeenrannassa ja vaneritehtaalla Ristiinassa. Vaikka kokonaisuuden kannalta uittojen merkitys on vähäinen, paikallisesti uittojen merkitys on hänen mukaansa suuri.
– Ristiinaan tulee uittamalla viidesosa ja Lappeenrantaan reilu kymmenen prosenttia tehtaan käyttämästä puusta.
Suvisen mukaan Stora Enson kuljetuksista vesikuljetusten osuus lasketaan yksittäisissä prosenteissa.
Yhtiö kuljettaa vesitse puuta Imatran ja Varkauden tehtaille sekä pieniä määriä Uimaharjun, Varkauden, Kiteen ja Honkalahden sahoille. Lisäksi yhtiöllä on merikuljetuksia Veitsiluodon, Oulun ja Sunilan tehtaille.
– Vesikuljetuskaudella ja tietyillä kuljetusväleillä merkitys ja määrä saattaa olla merkittäväkin, hän arvioi.
UPM hankkii uittamalla puuta Ristiinaan ja Lappeenrantaan Vuoksen vesistön latvoilta Iisalmesta ja Nurmeksesta saakka.
– Sulkukanavat ovat uittamista hidastava tekijä, Korhonen kertoo.
Esimerkiksi Iisalmesta Saimaalle menevien uittolauttojen on kuljettava Lapinlahdella Nerkoon, Maaningalla Ahkiolahden, Leppävirralla Konnuksen ja Varkaudessa Taipaleen sulkukanavien kautta.
– Uittolautta pitää pieniä sulutusyksiköiksi ja kanavan jälkeen koota takaisin isoksi lautaksi, Korhonen kuvailee.