Sipilä maalaa kirjassaan uhkakuvaa sinipunan hallitsemasta Suomesta – "Äänestäjät ottavat valtavan riskin, jos he antavat hallitusvallan avaimet sinipunan käsiin" 

Heikon kannatuksen painaman keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä käytti eduskunnan joulutauon kirjoittamiseen.

Tuloksena syntyi ”kirjanen”, jossa pääministeri vakuuttaa äänestäjille olevansa täydessä iskussa johtamaan Suomea myös huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.

Tänään julkaistussa kirjassaan Sipilä vetoaa äänestäjiin maalaamalla uhkakuvaa gallupkärjessä olevien SDP:n ja kokoomuksen mahdollisesta hallitusyhteistyöstä.

Keskusta on Sipilän mielestä ”ainoa vastuullinen vaihtoehto sinipunalle”.

– Tämän kirjoitustyön jälkeen minulle on entistä selvempää, että äänestäjät ottavat valtavan riskin, jos he antavat hallitusvallan avaimet sinipunan käsiin, hän päättelee loppusanoissaan.

– Olen varma, että jos sinipuna päästetään toteuttamaan meno- ja verolupauksiaan, vuoden 2023 vaaleissa keskusta äänestetään jälleen suurimmaksi puolueeksi panemaan Suomen talous kuntoon.

Sipilän mukaan keskusta toimii vastavoimana paitsi ”korporaatioiden sinipunalle”, myös ”valheellisia lupauksia antavalle populismille” sekä ”vapaavuorelais–punavihreälle keskittämispolitiikalle”.

Lähihistoriasta ei Sipilän mukaan löydy tukea sille, että sinipunahallitus kykenisi luomaan uutta kasvua.

– Sinipunahallitukset –Paavo Lipposen ensimmäistä hallitusta lukuun ottamatta – ovat olleet suoranaisia katastrofeja, hän lataa ja nostaa esimerkiksi Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen.

– Vuosina 2011–2015 sinipunan johdolla kasvoivat kolme asiaa: velka, verot ja työttömyys. Sinipuna tuli Suomelle todella kalliiksi.

Sipilä katsoo keskustan kannatusluisun johtuvan perinteisestä syystä eli hallitusvastuusta. Tässäkin syyttävä sormi osoittaa sinipunan suuntaan.

– Keskusta joutui rankkaan vastuuseen, koska sinipunavihreä hallitus oli epäonnistunut surkeasti talouden ja sen rakenteiden uudistamisessa sekä julkisten menojen sopeuttamisessa, hän kirjoittaa ja viittaa vuoden 2015 ”karmaisevaan” taloustilanteeseen.

– Mietin Smolnan kellarin homeelta haisevassa ja ankeassa ”johtokeskuksessa” hallitusneuvottelujen aikaan, ettemme enää koskaan saa olla tässä tilanteessa – emme koskaan, hän kuvaa.

Vastuunkantajan roolia korostaakseen Sipilä lähtee kirjassaan liikkeelle EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin sanoin: ”Te kyllä tiedätte, mitä teidän pitäisi tehdä maanne kuntoon saamiseksi, mutta sen tehtyänne ette tiedä, miten tulisitte valituksi uudelleen.”

Koko Suomen taajuudella -niminen kirja ei sisällä isoja paljastuksia, vaan keskittyy keskustalle tärkeiden vaaliteemojen kuten ympäristö- ja ilmastoasioiden, perhepolitiikan ja aluepolitiikan esittelyyn.

Vaalikauden merkittävin hanke eli sote- ja maakuntauudistus jää vajaa 150-sivuisessa kirjassa yllättävän vähälle huomiolle.

Vaalien alla julkaistussa kirjassa aihe on vaikea, sillä soten ratkaisun hetket ovat käsillä, ja uudistuksen kohtalo määrittää koko hallituksen onnistumista.

Itseään Sipilä kuvaa tuttuun tapaan ratkaisuhakuisena insinöörinä, joka hitsaili lapsenlapsille akkukäyttöisen mikroauton ja rakensi jo lukiovuosina autotallin katolle metallisesta lumikolasta ja polkupyörän valodynamosta tuulimyllyn.

Sinipunan ryöpyttämisestä huolimatta Sipilä sanoo vierastavansa politiikan keskustelukulttuuria, jota leimaa toisten nokittelu ja tahallinen väärinymmärtäminen.

–Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään.