Varakkaatkin EU-maat pysyvät aluerahojen syrjässä kiinni
Suomi ja muut EU:n varakkaat maat pitävät jatkossakin otteensa EU:n aluerahoista, vaikka koheesiorahoja leikataan. Euroopan komissio ehdottaa, että kehitysrahaa jaetaan vastakin kaikkien EU-maiden heikoimmin pärjääville alueille.
– Ehdotamme koheesiopolitiikkaa kaikille alueille siten, ettei ketään jätetä jälkeen, tiivisti aluepolitiikasta vastaava Corina Cretu komission tiedotteessa.
EU-komissio raottaa lähipäivinä esitystään tulevien vuosien budjetista. Suuret linjat kerrottiin toukokuun alussa, ja tiistaina kerrottiin lisää aluerahojen kohtalosta.
Taloustilanne pysyy komission mukaan vastakin keskeisimpänä kriteerinä, jolla rahaa jaetaan. Alueet jaetaan vähiten kehittyneisiin, siirtymävaiheen alueisiin ja kehittyneempiin.
Komissio esittää, että uusiksi kriteereiksi otettaisiin nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos sekä maahanmuuttajien vastaanottaminen ja kotoutus.
Koheesiorahojen pysyminen myös varakkaimpien maiden saatavilla ei ole ollut itsestäänselvyys. Komissio hätkähdytti vähän aikaa sitten esittelemällä rahanjaosta kolme vaihtoehtoista mallia, joista kahdessa Suomi olisi monien muiden tavoin pudonnut rahahanojen ulkopuolelle. Joidenkin arvioiden mukaan komission tarkoituksena oli lähinnä herätellä jäsenmaita.
Suomi on ajanut varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden huomioimista.
EU-komissio on toivonut, että maat pääsisivät sopuun vuosien 2021–2027 budjetista jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.