EU lämpenee vähitellen uusille jäsenille Länsi-Balkanilta

Saako Euroopan unioni uusia jäseniä Balkanin maista? Sitä pohditaan keväällä, kun yksi alueen maista, Bulgaria luotsaa EU:ta vaihtuvana puheenjohtajana.

Vasta 11 vuotta EU:n jäsenenä ollut Bulgaria on puheenjohtajana nyt ensimmäistä kertaa.

EU-lähettiläs Dimiter Tzantchevin mukaan maa muistaa hyvin, miltä oleminen ehdokasmaana tuntui ja pyrkii nyt tukemaan Länsi-Balkanin maita.

Brysselissä puheenjohtajakauden tavoitteita esitellyt Tzantchev arvioi, että EU:n on korkea aika kääntää katseensa Länsi-Balkanin naapureihin.

Viime vuosikymmenen EU on hänen mielestään keskittynyt omien kriisiensä ratkomiseen ja Balkanin maat ovat jääneet huomiosta sivuun.

– Länsi-Balkanin maat ovat menettäneet uskonsa eurooppalaiseen perspektiiviin. Ne ovat jopa lähteneet etsimään kasvua ja mahdollisuuksia muualta.

Bulgariasta katsottuna Länsi-Balkan on kiinteä osa Eurooppaa, eikä EU ole kokonainen ilman sitä.

Pisimmällä ehdokasputkessa ovat Montenegro ja Serbia, joiden kanssa EU käy jo neuvotteluita.

Albania ja nimikiistaan juuttunut Makedonia ovat virallisia ehdokasmaita, kun taas Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo ovat mahdollisia ehdokkaita.

Serbiasta irrottautuneen Kosovon etenemistä haittaa se, ettei viisi EU-maata (Espanja, Kreikka, Kypros, Romania ja Slovakia) ole tunnustanut sitä.

Rivakampi lähentyminen tarkoittaisi suunnanmuutosta EU:lle.

Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi nykyisen komission aloitettua työnsä, ettei mikään ehdokasmaista ole täyttämässä jäsenyyskriteereitä hänen kaudellaan, eikä unioni olisi saamassa uusia jäseniä vuosina 2014–2019.

Tiukkaa rajausta on pidetty realistisena, mutta toisaalta myös virheenä, koska Länsi-Balkanin maat menettivät toivon jäsenyydestä moneksi vuodeksi. EU:n otettua etäisyyttä tilaa on jäänyt muille kumppaneille kuten Venäjälle, Turkille ja arabimaille.

Verkkolehti EUobserverin mukaan komissio olisi toteamassa lähiaikoina, että Serbia ja Montenegro voisivat olla valmiita jäsenyyteen vuoteen 2025 mennessä.

Jäsenyys olisi komission julkisuuteen vuotaneen paperin mukaan mahdollista kunhan mailla on riittävästi poliittista tahtoa, maat toteuttavat vaaditut uudistukset ja kiistat naapurimaiden kanssa saadaan selvitettyä.

Bulgariasta katsottuna Länsi-Balkan on kiinteä osa Eurooppaa, eikä EU ole kokonainen ilman sitä.

Suurlähettiläs Tzantchevin mukaan maa ei halua lähentymisen jäävän pelkkien puheiden varaan, vaan se haluaa edistää myös alueen saavutettavuutta.

Koko alue hyötyisi, jos energia ja kuljetukset liikkuisivat paremmin tai maat laskisivat yhdessä teleliikenteen roaming-maksuja.

EU on parasta aikaa laittamassa käytäntöön Pariisin ilmastosopimuksen lupauksia.

Bulgarian vuodenvaihteessa käynnistynyt puheenjohtajuus on herättänyt myös huolia, koska maa on yksi EU:n korruptoituneimmista ja köyhimmistä.

Maan hallituksessa istuu laitaoikeistopuolueista koostuva kolmen puolueen koalitio.

Ryhmittymästä on esimerkiksi ympäristöministeri Neno Dimov, joka on suhtautunut epäillen ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen.

Vaihtuvan puheenjohtajamaan ministerit johtavat useimpia neuvostoja, ja Dimov saa johdettavakseen ympäristöneuvoston.

EU on parasta aikaa laittamassa käytäntöön Pariisin ilmastosopimuksen lupauksia, ja puheenjohtajamaalla on ollut iso rooli neuvotteluiden tahdittajana.

Isoimmat päätökset ehdittiin kuitenkin puristaa kasaan jo Viron puheenjohtajakaudella.