"Akat aina riitelee", "Onko miehet loppuneet Suomesta?" – naisministerit ovat herättäneet ihmetystä

Lähes 40 naisministeriä kokoontui perjantaina valtioneuvoston juhlahuoneistoon Smolnaan.

Valtioneuvoston kanslia julkisti tilaisuudessa Itsenäisen Suomen naisministerit -verkkopalvelun, joka esittelee kaikki 87 naisministeriä Miina Sillanpäästä Annika Saarikkoon.

Sosiaali- ja terveysministerinä sekä oikeusministerinäkin toiminut presidentti Tarja Halonen muistutti puheessaan, että itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten ajan naisministereitä oli korkeintaan yksi tai kaksi.

Sitten maailma alkoi muuttua. Naisten määrä politiikan johdossa lähti kasvuun 1990-luvulla.

– Meistä tietysti kerrottiin stereotypioita, että eihän naiset voi tulla keskenään toimeen, akat aina riitelee, Halonen sanoi.

Hänestä ja kokoomuksen Helena Pesolasta tuli yhtä aikaa ministereitä sosiaali- ja terveysministeriöön. Naiset päättivät, että ainakaan valtiovarainministerin läsnäollessa ei koskaan olla eri mieltä.

– Valtiovarainministeri Erkki Liikanen tunnettuna savolaishumoristina sanoi, että on se kyllä kauheaa kun ne akat aina riitelee, mutta kyllä on vielä kamalampaa kun ne ei riitele, Halonen nauratti yleisöä.

Vähitellen kuitenkin opittiin, että naisten erilaiset mielipiteet ovat yhtä luonnollisia kuin miesten erimielisyydet.

Halonen muistuttaa, että tasa-arvon edelläkävijämaa Suomi on luonut järjestelmiä, joille muissa maissa ei ole ollut tarvetta.

Suomessa naiset esimerkiksi käyvät ansiotyössä kodin ulkopuolella, joten täällä on jouduttu miettimään, miten lastenhoito järjestetään.

Halonen vitsailikin, ettei hän allekirjoita Marilyn Monroen kuuluisaa lausetta ”diamonds are a girls best friend”.

–Hän ei tuntenut pohjoismaista hyvinvointityötä, Halonen myhäili.

Presidentin mielesta seksuaalisen häirinnän näkyväksi tehnyt sosiaalisen median me too -kampanja on ollut erittäin hyvä herätys.

– Läntinen Eurooppa ei varmasti ole maailmanlaajuisesti huonoin alue naisille, mutta voimme sanoa, että on asioita, joita on hiljaa siedetty.

Monet naisministerit kertovat verkkopalveluun kuvatuilla videoilla, miten sukupuoli on vaikuttanut työuraan.

Suomen ja samalla koko maailman ensimmäinen naispuolustusministeri Elisabet Rehn (r.) kertoo tyrmäävästä vastaanotosta etenkin vanhempien miesten taholta.

– Vanhat veteraanit itkivät, että onko meiltä miehet loppuneet Suomesta, kun täytyy laittaa nainen puolustusministeriksi.

Rehnin mukaan hänet pelasti vanha jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth, joka sanoi kenraaleille, että annetaan tytölle mahdollisuus, ja arvioidaan vasta sen jälkeen.

Vuonna 1996 eduskunnan puhemiehistö koostui pelkästään naisista.

Riitta Uosukainen (kok.) oli puhemies, Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Kerttu Törnqvist (sd.) varapuhemiehiä.

Uosukainen kertoo, että ihmiset olivat asiasta silmät selällään. Miten on mahdollista, että meillä on kolme naista puhemiehistössä, ihmiset päivittelivät.

– Me kolme päivittelimme, että miten on mahdollista, että tähän saakka on ollut aina kolme miestä.

– Eikä kenenkään meidän mieleemme juolahtanut, että olisimme halunneet vaihtaa puhemiehen nimikettä. Missään tapauksessa emme halunneet vaihtaa, Ruotsissa oli talman ja meillä puhemies. Me teimme töitä siinä kaavassa, mikä oli eduskuntaan laadittu.

Paula Lehtomäki (kesk.) on Suomen nuorin ministerin tehtävään valittu nainen.

Hän nousi 30-vuotiaana Anneli Jäätteenmäen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.

Ministerikauden aloitus oli kuin mutavyöry, Lehtomäki muistelee videolla. Kaikki asiat ja tapahtumat vyöryivät päälle ja sitten oli vain räpiköitävä, jotta pysyi pinnalla. Ministerin tehtävässä ei tunneta löysää aloitusta.

Toisella ministerikaudellaan ympäristöministeriössä Lehtomäellä oli kaksi pientä lasta, 2,5-vuotias ja puolivuotias. Se oli Lehtomäelle rankkaa aikaa.

Hän kertoo valvoneensa öitä lasten sänkyjen äärellä.

– Neljän aikaan katsoin kelloa, että kahden ja puolen tunnin päästä tuleekin jo auto pihaan hakemaan, Lehtomäki naurahtaa.

Lehtomäki ei kuitenkaan kokenut, että naiselle uralla eteneminen olisi vaikeampaa kuin miehille.

Pikemminkin hän koki saavansa sukupuolesta tiettyä etulyöntiasemaa. Nuoriin naispoliitikkoihin kohdistui paljon julkisuutta 2000-luvulla.

– Meitä nostettiin ja annettiin uusia tehtäviä.

Lehtomäki katsoo, että etenkin perheelliset naiset asettavat itse rajoja omalle etenemiselleen enemmän kuin miehet. He tekevät siis valintoja, joissa ei heittäydytä uralle.

Tuore perhe- ja peruspalveluministeri, 3-vuotiaan lapsen 34-vuotias äiti Annika Saarikko (kesk.) kiittelee omassa videohaastattelussaan edeltäjiään tien raivaamisesta.

Hän sanoo, että nuorten naisten nouseminen politiikan huipulle ei ole ollut itsestäänselvää.

– Siihen on tarvittu asennemuokkausta.