Anttila: EU-politiikassa tarvitaan laajaa yhteistyötä – oppositiokin voisi vaikuttaa uudistuksiin rakentavasti

– Nyt tuntuu siltä, että oppositio ampuu lähes kaikkea liikkuvaa. Olen todella ihmeissäni siitä, ettei oppositio malta rakentavalla tavalla vaikuttaa Suomen EU-politiikkaan.

Näin kommentoi konkari-kansanedustaja ja europarlamentaarikkonakin aikaisemmin vaikuttanut Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) opposition pitkin syksyä esittämiä väitteitä, joiden mukaan hallituksen EU-politiikkaa olisi passiivista.

Muutkaan suuren valiokunnan keskustaedustajat eivät niele opposition syytöksiä.

He päinvastoin kiittelevät yhteiskannanotossaan hallitusta EU-politiikan aktiivisuudesta ja tuloksia tuottaneesta vaikuttamisesta EU:n ja Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisissä turvallisuuden, talouden ja työllisyyden kysymyksissä.

Heidän mukaansa nyky-hallitus on edellisiin verrattuna jopa tehostanut EU-vaikuttamistaan ja saanut aikaan tuloksia.

Hallitus esimerkiksi laatii joka vuosi EU-vaikuttamisstrategian ja tuo sen eduskunnan laajaan käsittelyyn. Samoin komission työohjelmaan Suomi esittää omat näkemyksensä ennakkoon.

Eduskunta pääsee keskustaedustajien mukaan Suomessa aina vaikuttamaan hallituksen EU-linjauksiin erikoisvaliokunteina ja suuren valiokunnan työskentelyn kautta.

– Tätä ei oppositio tunnu arvostavan, kansanedustajat hämmästelevät.

Neljä vuotta ministerineuvostossa istunut Anttila korostaa, että pienenä maana Suomen pitää hoitaa asioita hyvällä yhteistyöllä.

Kokemuksesta hän tietää, että Suomen edustajalla ministerineuvostossa on vahvempi valtakirja silloin, kun suuren valiokunnan päätökset EU-asioissa tehdään yksimielisinä.

– Ministeri voi kertoa neuvostolle, että tämä on Suomen eduskunnan yhteinen kanta. Se on kovaa valuuttaa neuvoston kokouksissa.

Anttila toteaa, että pääministeri Juha Sipilä on luonut erinomaiset suhteet muihin jäsenmaihin ja EU:n keskeisiin vaikuttajiin unionissa ja pitää heihin tiiviisti yhteyttä.

Pääministerin aktiivisuus unionin puolustusyhteistyön pohjustamisessa on yksi tuoreimmista konkreettisista esimerkeistä eikä se Anttilan mukaan suinkaan ole ainoa.

– Näistä asioita ei Suomen päässä tiedetä riittävästi.

Eduskunta keskustelee keskiviikkona EU-teemoista pääministerin ilmoituksen pohjalta. Anttila toivookin, että Sipilä saa saavutuksilleen ja tekemälleen työlleen edes jonkinlaista oikeutta.

Tarpeellista olisi myös kuulla oppositiopuolueiden omat EU-linjaukset. Esimerkiksi SDP:n EU-politiikka ei ole Anttilalle avautunut.

– Olisi hyvä, että kaikki puolueet toisivat julki omat näkemyksensä ja sen, miten ne poikkeavat hallituksen EU-politiikasta.

Julkisuudessa on lietsottu pelkoa siitä, että EU:n budjetin mahdollinen kutistuminen brexitin vuoksi johtaa Suomelle tärkeiden koheesio-rahojen vähenemiseen.

Anttila toteaa, että EU:n budjetti tulee luonnollisesti pienenemään Ison-Britannian lähdön vuoksi. Siitä, missä se näkyy, tullaan käymään iso vääntö EU:ssa.

Tiukan budjettikurin vaatimisen ei Anttilan mukaan kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että koheesio-rahat tai maataloustuet ajetaan alas.

– Pääministeri Sipilä pitää varmasti paremmin huolta näistä rahoista, kuin Alexander Stubb Eurooppa-ministerin aikoinaan. Silloin tuli todella koheesio-rahoista huono sopimus esimerkiksi Viroon verrattuna.

Kansanedustaja peräänkuuluttaa EU-politiikkaan rakentavaa yhteistyötä.

– Virheiden etsiminen ei hyödytä ketään. Oppositionkin kannattaisi panostaa kaikki tarmonsa työhön yhteisessä rintamassa Suomen hyväksi.