Upin Tiilikainen: Saksan äärioikeiston nousu ei mullista EU:ta
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Teija Tiilikainen ei usko Saksan vaalituloksen aiheuttavan suuria muutoksia EU:ssa, vaikka oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) sai kolmanneksi eniten ääniä ja 12,6 prosentin kannatuksen.
AfD nousee parlamenttiin, mutta jää oppositioon.
Tiilikainen muistuttaa, että maahanmuuttokritiikki on ollut jo parin vuoden ajan läsnä saksalaisessa yhteiskunnassa. Paineet liittokanskeri Angela Merkelin politiikkaa kohtaan ovat olleet kovat.
– En usko, että mitään suurta muutosta tapahtuu tai maahanmuuttopolitiikan rakentaminen EU-tasolla vaikeutuu Saksan vaalituloksen myötä, Tiilikainen sanoo.
Maahanmuuttokriitikkojen ääni on jo kuulunut useimmissa eurooppalaisissa vaaleissa, Tiilikainen muistuttaa.
Siksi hän ei myöskään usko Saksan vaalituloksen voimistavan muiden EU-maiden maahanmuuttokriittisiä äänenpainoja.
– Vaalitulos on osa eurooppalaista yhteiskunnallista kehitystä. Väestöt ovat jakautuneita sen suhteen, miten ne suhtautuvat monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen ja integraatioon.
– Kansalaisyhteiskuntien polarisaatio on ja pysyy. Mielenkiintoinen tekijä on tietysti se, että Saksa on se EU-maa, jossa asia on ollut eniten taka-alalla. Nyt se tulee valtakunnan viralliseen politiikkaan mukaan.
Upin tilaisuudessa maanantaina puhunut Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö Elina Ravantti kuitenkin kuvailee oikeistopopulistien nousua liittopäiville poliittiseksi maanjäristykseksi.
– Tämä on toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen kerta, kun avoimesti natsimielisiä iskulauseita puhuvat ovat edustettuina Saksan liittopäivillä.
AfD saa vaalituloksen perusteella 94 edustajaa parlamenttiin.
– Sillä saa paljon ääntä aikaan parlamentissa.
Sisäpolitiikka vie Merkeliltä aikaa ja energiaa eri tavalla kuin aikaisemmin.
Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö Elina Ravantti
Ravantin mukaan neljännen kautensa liittokanslerina aloittavan Merkelin asema heikkeni vaalituloksen vuoksi.
Ravantti uskoo tilanteen tuovan liittokanslerille haastajia, jotka hän on aikaisemmin onnistunut vahvan asemansa turvin pelaamaan ulos.
Merkelin kristillisdemokraattinen unioni CDU sai yhdessä baijerilaisen sisarpuolueensa kristillissosiaalisen unionin (CSU) kanssa 33 prosenttia äänistä, mikä on 8,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2013 vaaleissa.
Merkelin vahvuus on myös ennen ollut heikko oppositio.
– Nyt demareilla ja AfD:llä on kova halu haastaa hallitusta. Sisäpolitiikka vie Merkeliltä aikaa ja energiaa eri tavalla kuin aikaisemmin.
Ravantti katsoo Saksan poliittisen järjestelmän vavahtelevan siitäkin syystä, että varsinkin CDU:n tavoite on ollut, että mikään puolue ei mene oikealta ohi.
– Nyt menee.
Upin tutkija Tuomas Iso-Markku pisti merkille, että puhe EU-politiikasta tai unionin tulevaisuudesta puuttui vaalikampanjasta kokonaan.
Puolueiden ykkösaihe on sen sijaan Saksan suhde Ranskaan.
Iso-Markun mukaan Saksassa ollaan hyvin tietoisia siitä, että Ranskan presidentille Emmanuel Macronille täytyy antaa poliittisia voittoja ja tukea hänen uudistusagendaansa.
Saksassa ei kuitenkaan olla kovin tyytyväisiä siihen, että Macron on päättänyt pitää huomenna tiistaina linjapuheensa siitä, miten hän haluaa kehittää Euroopan talousintegraatiota.
Macronin puheen voi tulkita viestiksi Saksan tuleviin hallitusneuvotteluihin.
– Se luo asetelman, jossa Ranska tekee aloitteita ja saksalaisten puolueiden kesken keskustellaan, mitä niille tehdään.
Tiilikainenkin näkee Macronin puheessa historiallista jatkumoa, jossa Saksa joutuu Ranskan puheiden pehmittäjäksi.
Merkelille jää yksi vaihtoehto enemmistöhallitukseksi, ja se on niin kutsuttu Jamaika-hallitus.
Puolueiden tunnusvärit ovat samat kuin Jamaikan lipussa: kristillisdemokraattien musta, vihreiden vihreä ja liberaalipuolue FDP:n keltainen.
Ravantti povaa hallitusneuvotteluista vaikeita. Merkelin baijerilaisella sisarpuolueellakin on Ravantin mukaan maahanmuuttoasioissa paljon pelissä, koska sen pitäisi parantaa kannatuslukemiaan ensi vuoden osavaltiovaaleja varten.
Toiseksi suurimman äänimäärän (20,5 prosenttia) saaneet sosiaalidemokraatit ilmoittivat marssivansa oppositioon historiallisen huonon tuloksen (-5,2 prosenttiyksikköä) jälkeen.
Vihreiden kannatus oli 8,9 ja FDP:n 10,7 prosenttia.