Analyysi: Ilmaisia lounaita ei ole olemassa – edes varhaiskasvatuksessa

Maksullisen tuotteen vaihtaminen maksuttomaksi on erinomaisen hyvä tapa saada huomiota ja sympatiapisteitä.

Lapsen edun yhdistäminen siihen vielä parempi täky ainakin näin kuntavaalien lähestyessä.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) linjaus maksuttoman varhaiskasvatuksen ulottamisesta kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille herättää nopeasti ajateltuna pelkästään positiivisia mielikuvia.

Kaikki perheet pääsevät vihdoinkin samalle viivalle ja kannustinloukuissa kärvistelevät vanhemmat töihin.

Pienet, olemassaolostaan taistelevat kunnat Pelkosenniemi ja Kustavi ovat jo toteuttamassa ideaa, suuri ja mahtava Helsinkikin tutkii mahdollisuuksia maksuremonttiin.

SDP paalutti äskeisessä puoluekokouksessa entiset vakiintuneet asemansa ja on kokoomuksen tapaan valmis laittamaan päivähoidon kokonaan yhteiskunnan pohjattoman kassan maksettavaksi.

Eduskunnan suurimmat puolueet, keskusta ja perussuomalaiset, sen sijaan eivät ainakaan suoralta kädeltä osta kokoomuksen tuoretta ulostuloa.

Perussuomalaiset eivät ilmoituksensa mukaan kajoaisi nykysysteemiin ollenkaan, mutta keskusta on kehitellyt oman vaihtoehtonsa työllistymisen helpottamiseksi.

Puolueen kansanedustajien Annika Saarikon ja Olavi Ala-Nissilän julkituoma ehdotus työtulovähennyksen lapsikorotuksesta (laskelmien mukaan 75-100 euroa) kohdentuisi heidän mukaansa huomattavasti paremmin nimenomaan tukea tarvitseviin perheisiin.

Yksinhuoltajille korotus tulisi tuplana ja myös monilapsiset perheet otettaisiin nykyistä enemmän huomioon eri ”kattoja” poistamalla.

Kaksikon mielestä koko järjestelmä pitää saada toimimaan niin, että myös pienipalkkaisesta työstä pitää jäädä perheelle enemmän euroja käteen, vaikka tuet laskevatkin ansioiden noustessa.

– Jopa SAK:n ekonomisti on myöntänyt, että lapsikorotus on hyvin suunniteltuna toimiva keino, tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko toteaa.

– Minun mielestäni verotus on kokonaisvaltaisempi ratkaisu nimenomaan kannustinloukkujen purkamiseksi, keskustan talouspoliittisen työryhmän vetäjä Ala-Nissilä muistuttaa.

Varhaiskasvatusmaksujen poistamisen keskustalaiset näkevät lähinnä kädenojennuksena suurituloisille.

– Ministerituloilla varhaiskasvatuksen ei tarvitse olla ilmaista, he näpäyttivät ministeriä jo viikonvaihteessa omassa tiedotteessaan.

Kokoomuslaista perhepoliittista takinkääntöä ihmetellessä esiin on kaivettu ex-puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanta lähes kymmenen vuoden takaa.

Katainen soimasi tuolloin Suomen Kuvalehdessä kovin sanankääntein demarien vaalimaa maksuttoman päivähoidon linjausta.
”Periaate on, että jokainen maksaa maksukykynsä mukaan ja maksukyvyttömät saavat palvelunsa maksutta. En oikein näe maksuttomassa päivähoidossa muuta järkeä kuin että halutaisiin kaikkien pistävän lapsensa kokopäivähoitoon.” (SK 1.8.2008)

Perheiden kohtaamia kannustinloukkuja on tarkoitus käsitellä hallituksen puoliväliriihessä.

Jotain on jo saatu aikaankin. Hallitus on nimittäin maaliskuun alusta voimaan astuvan asiakasmaksulain avulla keventämässä pienituloisten päivähoitomaksuja.

Tämä asia on julkisuudessa jäänyt turhankin vähälle huomiolle.

Varhaiskasvatuksen maksuttomuus on kuitenkin huomattavasti isompi pähkinäm purtavaksi.

Toteutuessaan se miellettäisiin perinteisen lapsilisän tapaiseksi saavutetuksi eduksi, joka pitkässä juoksussa voi koitua yhteiskunnalle kalliiksi.

Kuntaliiton laskelmien mukaan lähes 40 000 lapsen lisäys päivähoitoon maksaisi kaikkine investointeineen vähintään 300 miljoonaa euroa.

Kunnille olisi lisäksi kuitattava merkittävä osa siitä noin 350 miljoonan euron potista, joka koostuu nykyisistä päivähoitomaksuista.

Kokonaan oma lukunsa on Grahn-Laasosen ehdotukseen sisältyvä maksuttomuuden rajaaminen 20 tuntiin viikossa.

Jos ja kun hallituksen tavoite on nostaa työllisyyttä ensisijaisesti kokoaikaisilla työsuhteilla (n. 40 h/viikko), jää päivästä vielä iso osa ”maksulliselle” puolelle.

Haetaanko lapset pois kesken päivän vai maksetaanko kiltisti ”ilmaisen lounaan” jälkeinen osuus?

Keskustan edustajat eivät näe perheille koituvien päivähoidon kustannusten ja hallituksen työllisyystavoitteen yhdistämistä kovin helppona ratkaisuna.

– Täytyy muistaa, että jotakin kautta ne kustannukset päivähoidossakin peritään. Ja yleensä viime kädessä asiakkailta, Annika Saarikko muistuttaa.