OECD: Yhä useampi suomalainen nuori mies syrjäytyy, varhaiskasvatus laahaa perässä
Yli viidennes suomalaista nuorista miehistä on vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella, selviää koulutusta vertailevasta OECD:n Education at a Glance -julkaisusta.
Syrjäytyminen on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2005, jolloin koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella oli hieman yli 12 prosenttia nuorista miehistä.
Nuorten, 20–24 -vuotiaiden naisten osalta syrjäytymisen kasvu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2015 nuorista naisista reilu 15 prosenttia oli vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella.
OECD-maissa vastaavat luvut ovat miesten osalta 15,5 prosenttia ja naisten 18,5 prosenttia.
Suomi pitää perää syrjäytymislukujen valossa Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan kanssa.
Heinäkuun lopulla Suomessa oli työttömänä työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 55 000 alle 25-vuotiasta nuorta.
Vertailusta selviää, että suomalaislapset osallistuvat varhaiskasvatukseen edelleen alle OECD-maiden keskiarvon ja erityisen vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Kolmevuotiaista suomalaislapsista 68 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, nelivuotiaista 74 prosenttia.
Muissa OECD-maissa kolmevuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen 71 prosenttia ja nelivuotiaista 86 prosenttia.
Pisa-tutkimusten mukaan ne 15-vuotiaat, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen vähintään vuoden, saavat parempia tuloksia kuin oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet.
Ilmiö korostuu erityisesti maahanmuuttajalasten kohdalla lukutaitoa mittaavassa testissä.
Pisa-analyysit kertovat, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja valtaväestöön kuuluvien väliset osaamistasoerot ovat suurempia kuin Pohjoismaissa ja monissa Pohjois-Euroopan maissa. Erot eivät ole tasoittuneet toisessa sukupolvessakaan.
Resurssit joita varhaiskasvatuksessa on käyttävissä ovat raportin mukaan pääasiassa hyvällä tasolla. Suomen perusasteen koulutuksen taso on hyvä, yläluokilla jopa erittäin hyvä.
Suomalaiset oppilaat viettävät tunteja koulussa keskimäärin vähemmän kuin muissa OECD-maissa. Suomalaisissa luokkahuoneissa myös istutaan väljemmin.
OECD:n vuosittainen EAG-raportti kertoo tarkan kuvan 34 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutuksen tilasta.
Raportissa käydään läpi maiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, kustannuksia, opiskelijaliikkuvuutta ja opetuksen järjestelyjä.