Irtopisteiden kerääminen syö luottamusta
Suomi elää taloudellisesti vaikeita aikoja. Sen tietävät ja tunnustavat kaikki.
Valtio on ottanut velkaa hyvinvointivaltion kulujen kattamiseksi vuodesta 2009 lähtien. Ensi vuonna velkaa otetaan lisää lähes kuusi miljardia euroa.
Valtionvelka nousee vuonna 2017 jo 111 miljardiin euroon. Velan määrä on yli kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa.
Velkaantumistahti on raju. Hallituksen tavoitteena on taittaa velkaantuminen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä toteutetaan säästöillä, uudistuksilla sekä kasvua ja työllisyyttä tukevilla toimilla.
Hallituksen on pidettävä kiinni kunnianhimoisesta tavoitteestaan, muuten hyvinvointivaltion pelastaminen siirtyy jälleen vuosilla eteenpäin.
Kokoomuksen tuore puheenjohtaja Petteri Orpo on vaatinut julkisuudessa päivähoitomaksujen korotusten perumista. Keskustalaiset ja perussuomalaiset ovat olleet kiusaantuneita Orpon sooloilusta.
Pääministeri Juha Sipilä muistutti, että hallitus tekee päätökset yhdessä ja niiden pitää olla linjassa hallitusohjelman kanssa. Tuloksista hallitus viestii yhdessä sen jälkeen, vasta kun päätökset on tehty. Sipilän viestin osoitetta ei tarvitse arvailla.
Tuore puheenjohtaja hakee tempauksellaan nostetta sekä omalle puolueelleen että itselleen.
Orpon ulostulo ei yllätä. Tuore puheenjohtaja hakee tempauksellaan nostetta sekä omalle puolueelleen että itselleen. Orpo toki tiesi etukäteen, miten hallituskumppanit reagoivat, mutta toimi silti niin kuin toimi. Tällaista kutsutaan poliittisten irtopisteiden keräämiseksi.
Valtion budjetin pelivara on niin pieni, että hallituksella ei ole vara lähteä lisäämään merkittävällä tavalla menoja. Jos näin kävisi, hallitusohjelmalta tipahtaisi kokonaan pohja pois.
Todennäköistä ja toivottavaa on, että poliittisten irtopisteiden kerääminen unohtuu, kun syksy koittaa.
On vaikea uskoa, että kaksi suurinta hallituspuoluetta nielisivät kokoomuksen syötin sellaisenaan. Tämä tiedetään myös kokoomuksen sisällä.