Syyrian kriisin ratkaisu avainasemassa

Turvallisuuspolitiikassa ratkaisu Syyrian kriisiin on avainasemassa, presidentti Sauli Niinistö korosti.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat osallisina. Molemmat tekevät taistelutoimia samalla rintamalla, mutta osin erilaisin viholliskuvin.

– Sellainen tilanne avaa vaaran lähteitä, mutta avaa myös pakkoa yhteisiin ratkaisuihin. Jos niitä syntyisi Syyriassa, syntyisi toivottavasti myös mahdollisuus jännitteiden purkautumiseen muuallakin.

Kiristynyt kansainvälinen tunnelma on näkynyt myös lähellä Suomea. Itämeren alueella sekä Venäjän että Naton sotilaallinen läsnäolo on lisääntynyt.

Niinistö toisti, että Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa.

Ulkopolitiikan kannalta keskeisiä ovat suhteet Ruotsiin ja Venäjään, pohjoismaisuus sekä yhteistyö niin Euroopan unionissa kuin myös Nato-maiden kanssa.

Vakauspolitiikan lähtökohdat ovat Niinistön mukaan Itämeren alueella kohtuullisen hyvät. Valtioilla ei ole alueellisia vaatimuksia toisiltaan ja valtioiden sisäinen poliittinen tilanne on vakaa.

– Kuin itsestään leimahtavaa pesäkettä ei siis ole, vaikka laajemmat jännitteet tänne heijastuvat.

Suomi ja Ruotsi ovat Naton erityiskumppaneita, presidentti muistutti.

– Harjoitamme keskenämme tiivistyvää sotilaallista yhteistyötä, joka sujuu hyvin ja jota molemmissa maissa arvostetaan. Voimme kuitenkin tehdä enemmän.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat myös sotilasliittoon kuulumattomia maita.

– Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi, Niinistö muistutti.

– Olisikin loogista, että rakentaisimme myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen.