Tutkija: Fiskaalinen devalvaatio ei nostaisi vientiä suosta
Fiskaalinen devalvaatio ei ratkaisisi Suomen hintakilpailukyvyn ongelmia. Kaikki kansainvälinen tutkimus tukee tätä väitettä, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Juha Tervala.
– Vaikka tehtäisiin erittäin radikaali fiskaalinen devalvaatio, hintakilpailukyky paranee erittäin vähän, Tervala sanoo.
Fiskaalinen devalvaatio tarkoittaa yksinkertaisimmillaan työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista, joka paikattaisiin arvonlisäveroa nostamalla. Näin verotulot pysyvät ennallaan.
Tervalan mukaan se voi olla järkevä lisäkeino hintakilpailukyvyn parantamiseen, mutta joka tapauksessa vaikutus on pieni.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoo, että fiskaalista devalvaatiota voi ajatella täydentävänä toimenpiteenä hallituksen muille toimenpiteille.
– Sitä ei kannata harkita kuin poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa, jossa nyt ollaan, Määttänen arvioi.
Tervalan tutkimuksen mukaan fiskaalisen devalvaation suurin vaikutus tulee vuoden viiveellä. Sen jälkeen vaikutus kilpailukykyyn heikkenee, kun palkat nousevat taloudellisen tilanteen parantuessa.
Työnantajamaksujen alentaminen lisää työvoiman kysyntää, minkä pitäisi nostaa palkkatasoa.
– Todellisuudessa työmarkkinajärjestöt voivat samalla sopia palkankorotusten nollalinjasta useammaksi vuodeksi, jolloin fiskaalinen devalvaatio voi vaikuttaa pidemmän aikaa, Tervala sanoo.
Fiskaalinen devalvaatio on noussut viimeisen viikon aikana keskusteluun, vaikka aiemmin kaksi kolmesta hallituspuolueesta on johdonmukaisesti tyrmännyt arvonlisäveron korottamisen.
Osin vaihtoehto nousi esiin niin sanottujen pakkolakien lausuntokierroksella.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi viime viikolla Lännen Median haastattelussa , että hallitus pohtii arvonlisäveron korottamista yhtenä vaihtoehtona.
Perussuomalaiset on toistuvasti vastustanut arvonlisäveron korottamista. Viime viikolla kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) kuitenkin pohti puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että huonoina aikoina voitaisiin tehdä fiskaalinen devalvaatio.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla kannattanut työnantajamaksujen alentamisen ja arvonlisäveron korottamisen yhdistelmää.
Hän perusteli kantaansa sillä, että arvonlisäveron korotus osuisi vähäosaisiin. Kokonaan hän ei korotusta tyrmännyt.
Etlan Määttänen ei sulata väitettä, jonka mukaan arvonlisäveron nostaminen automaattisesti osuisi vähäosaisiin.
– Suurin osa tulonsiirroista on indeksisidonnaisia, joten elinkustannusten nousu nostaisi myös tukia. Indeksijäädytyksiä voi myös perua ja tukia tarvittaessa korottaa, Määttänen sanoo.
Tervalan tutkimuksen mukaan fiskaalinen devalvaatio ei vähennä kotimaista kulutusta edes lyhyellä aikavälillä.
– Arvonlisäveron nosto vähentää käytettävissä olevia tuloja, mutta työnantajamaksujen alentaminen kumoaa vaikutuksen, Tervala sanoo.
Useimpia tavaroita ja palveluita koskeva yleinen arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia. Sen nosto heikentäisi suomalaisten kauppojen kilpailuasetelmaa suhteessa ulkomaisiin verkkokauppoihin.
– Verotus siirtyisi työnteosta kulutukseen, mutta osa kulutuksesta pakenisi ulkomaisiin verkkokauppoihin, Tervala arvioi.