Konkarit keikahtivat jalustoiltaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa – Kisassa oli peräti kolme keskustalaista ehdokasta
Presidentinvaalien kisa tiivistyy, kun varsinainen vaalipäivä lähestyy. Jännittäviä hetkiä elettiin myös 30 vuotta sitten, jolloin Suomessa käytiin ensimmäiset suoralla kansanvaalilla järjestettävät presidentinvaalit.
Vuoden 1994 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen vaalipäivä oli sunnuntai 16. tammikuuta.
Esikoiskoitoksessaan suora kansanvaali osoitti, että presidentinvaalien tulos voi olla jotain aivan muuta kuin ennakkoasetelmat osoittavat.
Vuoden 1994 vaalien piti monen mielestä olla keskustan Paavo Väyrysen ja SDP:n Kalevi Sorsan välinen näytös.
Molemmat olivat politiikan raskaan sarjan konkareita, monien käänteiden koulimia ehdokkaita. Väyrynen oli moninkertainen ex-ulkoministeri ja entinen keskustan puheenjohtaja. Sorsa taas moninkertainen ex-pääministeri ja entinen eduskunnan puhemies.
Mutta toisin kävi. Sorsa ei päässyt lopulta edes varsinaiseksi ehdokkaaksi, kun SDP järjesti esivaalin.
Ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen kerran esivaalissa saivat äänestää muutkin kuin puolueen jäsenet. Se takasi ylivoimaisen voiton diplomaatin uraa luoneelle valtiosihteeri Martti Ahtisaarelle. Hän sai yli puolet SDP:n esivaalin äänistä. Puhuttiin Ahtisaari-ilmiöstä.
Väyrynen valittiin keskustan ehdokkaaksi, mutta puolueen sisällä oli omat ristiriitansa.
Väyrynen oli jättänyt ulkoministerin tehtävät ovet paukkuen Esko Ahon hallituksessa vuonna 1993. Puoluetta repivät myös erimielisyydet Euroopan unionin jäsenyydestä. Pääministeri Aho kannatti EU-jäsenyyttä, Väyrynen vastusti.
Myös raskaat lama ajan vuodet näkyivät. Keskustalainen ministeri Eeva Kuuskoski oli eronnut sosiaali- ja terveysministerin tehtävistään Ahon hallituksen rajujen säästöpäätösten vuoksi.
Lopulta Kuuskoski lähti ehdolle vuoden 1994 presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta. Kisaan tuli myös kolmas keskustalainen ehdokas, kun ex-ulkoministeri Keijo Korhonen sai myös taakseen valitsijayhdistyksen.
Ahtisaari-ilmiön oli epäilty olevan tähdenlento, mutta niin ei lopulta käynyt. Ahtisaari keräsi ensimmäisellä kierroksella suurimman äänisaaliin. Hän sai 25,9 prosenttia äänistä.
Varsinainen yllättäjä oli RKP:n Elisabeth Rehn, joka teki hurjan kirin ensimmäisen kierroksen loppuvaiheessa. Rehn sai 22 prosenttia äänistä ja ylsi toiselle kierrokselle Ahtisaaren kanssa.
Kolmanneksi yltäneen Väyrysen äänipotti jäi 19,5 prosenttiin. Se oli karmaiseva pettymys. Väyrysen presidenttitie katkesi siihen.
Keskustalaisten Kuuskosken ja Korhosen äänimäärät jäivät vaisuiksi. Korhosta kannatti 5,8 prosenttia suomalaista, Kuuskoskea 2,6 prosenttia. Kaksikko kuitenkin vei ääniä Väyryseltä, todennäköisesti juuri ne ratkaisevat prosentit toista kierrosta ajatellen.
Muista ehdokkaista kokoomuksen Raimo Ilaskivi oli neljäs 15,2 prosentin kannatuksellaan.
Myös kokoomuksessa oli käyty ehdokkaasta jännitteitä aiheuttanut esivaali. Ilaskivi peittosi siinä puolueen puheenjohtajan Pertti Salolaisen.
Viidentenä olleen Keijo Korhosen jälkeen kuudenneksi ylsi vasemmistoliiton Claes Andersson. Hän sai 3,8 prosenttia äänistä.
Valitsijayhdistyksen Pertti ”Veltto” Virtanen ylsi Eeva Kuuskosken edelle 3 prosentin kannatuksellaan.
Suomen kristillisen liiton Toimi Kankaanniemen ja SMP:n Sulo Aittoniemen kannatukset jäivät molemmilla prosenttiin. Yli 20 000 kannattajakorttia kerännyt valitsijayhdistyksen Pekka Tiainen sai vain reilut 7 300 ääntä ja 0,2 prosentin kannatuksen.
Vaalien toinen kierros käytiin 6. helmikuuta 1994. Ahtisaari sai 53,9 prosenttia äänistä, Rehn 46,1 prosenttia.
Suomen tasavallan 10. presidentiksi valittiin Ahtisaari. Hän toimi tehtävässään yhden kauden eli vuoteen 2000 saakka.
Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Hän kuoli lokakuussa 2023.