Nykymuotoinen kannanhoidollinen karhunmetsästys lienee ohi, arvioi Suomen riistakeskus
Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella kaadettiin 152 karhua, kertoo Suomen riistakeskus.
Poronhoitoalueella metsästettiin alueellisen kiintiön nojalla 50 karhua. Poronhoitoalueen ulkopuolella kaadettiin 102 karhua kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Riistakeskuksen mukaan luvat kohdennettiin vahvimman karhukannan alueille, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti itäisessä Suomessa.
Suomen riistakeskuksen mukaan kausi oli todennäköisesti nykymuotoisen kannanhoidollisen karhunmetsästyksen viimeinen. Se viittaa maa- ja metsätalousministeriön lokakuiseen kirjoitukseen, jossa ministeriön erätalousyksikkö arvioi karhunmetsästyksen tilannetta.
– Karhunmetsästys loppuu tähän kauteen. Jatkossa käytössä ovat ainoastaan vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat ja karkotusluvat, ministeriö kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Suomen riistakeskuksen mukaan tämä tarkoittaa suomalaisen karhunmetsästysperinteen häviämistä sekä siihen liittyvän koiraharrastuksen vaikeutumista.
Ministeriön erätalousyksikkö arvioi, että metsästyksen päättyessä karhukanta runsastuu, mikä lisää ihmisen ja karhun kohtaamisen todennäköisyyttä.
– Vaikka kannan kasvun vaikutukset eivät välittömästi ole merkittäviä, on hyvä muistaa, että voimakkaasti runsastuneen karhukannan aiheuttamat ongelmat voivat olla vakavia, ministeriö kirjoitti X:ssä.
Lisääntyneet kohtaamiset lisäävät ministeriön mukaan poliisin apuna olevan suurriistavirka-avun (SRVA) tarvetta. Lisäksi metsästyksen päättyminen voi ministeriön mukaan johtaa pyynnin yhteydessä tehtävän havaintoaineiston pienenemiseen, jolloin kanta-arvion tarkkuus voi heikentyä.
Suomen riistakeskus vetoaakin metsästäjiin, jotta nämä jatkaisivat sitoutumista suurpetohavainnointijärjestelmään ja SRVA-toimintaan.
Taustalla ovat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lokakuiset päätökset valituslupahakemuksiin, jotka koskivat syksyksi 2022 myönnettyjä poikkeuslupia karhunmetsästykseen. KHO katsoi, että Suomen riistakeskus myönsi lainvastaisia poikkeuslupia karhujen metsästämiseen.
KHO:n mukaan metsästyslaissa ja EU:n luontodirektiivissä säädetyt perusteet poikkeuslupien myöntämiseen eivät täyttyneet. Poikkeusluvat oli myönnetty kannanhoidollisella perusteella.
KHO:n mukaan perusteissa mainitut karhunmetsästyskulttuurin ylläpitäminen ja adaptiivinen karhukannan hallinta eivät sellaisenaan ole hyväksyttäviä perusteita suojelusta poikkeamiseen.
Luontodirektiivin mukaan karhu kuuluu lajeihin, joiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen luonnossa on jäsenmaissa kiellettävä. Direktiivistä ei voi poiketa vain sillä perusteella, että lajin kanta on elinvoimainen.
Kaikkiaan karhun metsästykseen oli myönnetty 197 poikkeuslupaa, joista 111 oli lainvastaisia. Suomen riistakeskuksen mukaan poikkeusluvista ei valitettu tänä vuonna.