Opiskelijapomo tyrmää väitteet opiskelijoiden hyväosaisuudesta – "Ei me mitään kuuta haluta taivaalta"
Viime viikot ovat olleet Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtajalle Joonas Soukkiolle kiireistä aikaa.
Korkeakouluopiskelijat ovat järjestäneet eri puolilla Suomea laajoja mielenilmauksia, joissa vastustetaan hallituksen opiskelijoihin kohdistamia leikkauksia. Uutiskuvissa on näkynyt yliopistojen ja kampusalueiden tilojen valtaamisia banderolleineen ja haalareineen.
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi parhaillaan pyrkivä Soukkio on itsekin osallistunut niihin sekä SAMOKin edustajana että henkilökohtaisesti. Suuttumus hallituksen toimia kohtaan on kova, hän myöntää.
– Tai pikemminkin pettymys, Soukkio tarkentaa.
Hänen mukaansa hallituksen toimet ovat ristiriidassa niiden lupausten kanssa, joita hallituspuolueet antoivat ennen eduskuntavaaleja. Koulutuksesta ei pitänyt leikata.
Opiskelijoiden pettymys ei kuitenkaan ole saanut monilta ekonomisteilta ymmärrystä.
Esimerkiksi ekonomisti Vesa Vihriälä on esittänyt omassa arviossaan, ja ekonomisti Heikki Pursiainen omassaan, että opiskelijoilta leikkaaminen on perustellumpaa kuin pienituloisten sosiaaliturvasta leikkaaminen, sillä opiskelijuus on väliaikainen pienituloisuuden muoto.
Opiskeluvaihe kestää vain rajatun ajan. Se valmistaa ammattiin ja työelämään, jossa elintaso väistämättä nousee. Ja etenkin korkeakoulutus takaa Suomessa keskimäärin kohtuullisen hyvän elintason.
Pursiaisen mukana korkeakouluopiskelijoita voi siksi pitää keskimäärin hyväosaisena ryhmänä.
Soukkio ei ekonomistien näkemystä niele. Hänen mukaansa se on kapea näkökulma, jossa unohdetaan tyystin esimerkiksi korkeakoulutuksen eri alojen moninaisuus.
– Eivät kaikki korkeakoulutetut ansaitse työelämässä hyvin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa palkat ovat matalat, hän sanoo.
Soukkion mukaan ekonomistien näkemys ohittaa täysin myös opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden.
Jos tukisummat ovat pienet, moni opiskelija joutuu tekemään töitä opiskeluiden ohella. Se vie väistämättä voimia ja hidastaa pahimmillaan pääasiaa eli opintojen etenemistä.
Useilla aloilla työn tekeminen opiskeluiden ohessa on Soukkion mukaan lähes mahdotonta kiireisten opiskeluaikataulujen vuoksi. Moni uurastaa silti kaupan kassalla tai siivoamalla kerrostalojen rappuja.
– Onko se hyvä asia, jos opiskelijat polttavat itsensä loppuun jo ennen valmistumista? Myös työntekijäjärjestöt ovat olleet huolissaan tästä.
Soukkio myöntää, ettei opiskelijuuteen liity samanlaista pitkäaikaisen toivottomuuden horisonttia kuin vaikkapa matalasti koulutetun, sosiaaliturvan varassa elävän pitkäaikaistyöttömän kohdalla. Opiskelu on väliaikaista ja edessä odottaa näköala paremmasta.
Se ei kuitenkaan ole hänen mielestään mikään peruste heikentää opiskelijoiden saamaa taloudellista tukea.
– Tuen pitäisi olla sellainen, että sillä voi opiskella täysipäiväisesti. Ei me mitään kuuta haluta taivaalta, vaan sen, että kokonaistoimeentulo olisi riittävä.
Suurin ongelma hallituksen opiskelijoihin kohdistamissa leikkauksissa on Soukkion mukaan juuri niiden kokonaisvaikutus.
Mikään yksittäinen toimi ei sinänsä opiskelijoiden elämää kaada, mutta kun leikkauksia kohdistetaan useampaan tukeen, puhutaan jo merkittävästä heikennyksestä opiskelijan arjessa.
Merkittävimmät heikennykset Soukkion mukaan ovat asumistuen leikkaus ja opintorahan indeksikorotusten jäädytys.
Leikkaukset kohtelevat hänen mukaansa eri alueita eri tavoin. Helsingissä asuville opiskelijoille isku on kovin. Tilannetta vain vaikeuttaa hintojen nousu ja inflaatio.
– Laskelmien mukaan opintorahan indeksijäädytys vähentää opiskelijoiden ostovoimasta noin 30–35 euroa kuussa vuoteen 2027 mennessä ja asumistuen leikkaukset ovat keskimäärin 70 euroa kuukaudessa opiskelijaruokakunnalle.
– Ne ovat aika isoja summia opiskelijoiden pieneen toimeentuloon nähden.
Soukkion mukaan hallituksen pitäisi vähintään selvittää, voitaisiinko kaikkein pienituloisimmat ja heikoimmassa asemassa olevat opiskelijat rajata leikkausten ulkopuolelle. Esimerkkinä hän mainitsee mielenterveyden haasteista kärsivät.
Keinojen löytäminen on haastavaa, mutta niitä pitäisi silti pohtia.
– Noin kymmenen prosenttia opiskelijoista joutuu miettimään, onko heillä varaa lääkkeisiin. Uskomme, että tuo prosentti tulee leikkausten myötä vain nousemaan. Se on pöyristyttävää, Soukkio lataa.
Opiskelijoita on arvosteltu myös siitä, etteivät he näe, kuinka hyvin tuettua opiskelu Suomessa kansainvälisesti mitattuna on.
Jo se on merkittävää, että itse opiskelu on täällä ilmaista. Hallitus ei myöskään ole poistamassa opiskelijoiden tukia kokonaan, vaan heikentämässä niitä hieman.
Monen mielestä korkeakouluopiskelijoiden olisikin syytä olla tyytyväisiä.
Soukkion mielestä näkemys on hassu. Hän ei ymmärrä sitä, miksi kansainvälisestikin hyväksi tunnustettua järjestelmää pitäisi heikentää tai rikkoa.
Korkea koulutus- ja osaamistaso on hänen mukaansa ollut edellytys sille, että Suomen kokoinen pieni maa on voinut menestyä kansainvälisessä kilpailussa niin hyvin. Niin pitäisi olla jatkossakin.
– Sen säilyttäminen edellyttää sitä, että jokaisella pitää olla mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin mahdollista. Hallituksen tekemän heikennykset kuitenkin sulkevat pienituloisimmat pois korkeakoulutuksesta. Se ei ole hyvä asia.