Itärajan parjattu pilottiaita sai piikkilankakruununsa – "Kansalaisille ei ole mennyt perille, miksi tämä rakennetaan"
Rajavartiolaitos esitteli tiistaina lehdistölle Imatran Pelkolassa rakennettavaa itärajan pilottiesteaitaa. Suomen puolelle valtakunnanrajaa pystytetyn kolmen metrin verkkoaidan päälle oli lyöty vielä noin metrin korkuinen lieriöeste, eli järeä piikkilanka.
Kokonaisuutena noin nelimetrinen este tekee omin silmin nähtynä suuremman vaikutuksen kuin Rajavartiolaitoksen aiemmin toukokuussa julkaisemissa kuvissa, joiden perusteella aitaan lyötiin monta pilkkakirvestä sosiaalisessa mediassa.
– Julkisen keskustelun perusteella kansalaisille ei ole kaikille välttämättä mennyt perille viestimme siitä, miksi tämä rakennetaan. Tätä ei rakenneta sotilaallisia tai maanpuolustuksellisia tehtäviä varten, eikä tätä rakenneta normaaliaikojen rajavalvontaa varten, kertoo hankepäällikkö Ismo Kurki STT:lle Pelkolassa.
Sen sijaan aidan tarkoitus on auttaa Rajavartiolaitosta tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu Venäjän masinoima vaikutusyritys tai muunlainen kriisi, jossa maahan pyrkii laittomasti suuri määrä ihmisiä. Hallitus voi silloin päättää, että turvapaikkahakemukset keskitetään yhdelle rajanylityspisteelle.
– Muilla alueilla Rajavartiolaitoksen tehtävänä on estää maahanpääsy. Siihen tilanteeseen tämä aita rakennetaan, ja silloin aidalla on huomattava määrä rajavartioston joukkoja, Kurki kertoo.
Rajavartiolaitos kertoi tiistaina pilottihankkeen valmistumisen myöhästyvän kuukaudella heinäkuun loppuun. Vielä keskeneräisen aidan rinnalle pystytetään lisäksi 50 metrin välein kameratolpat, jotka on varustettu sensoreilla laittomien rajanylitysten varalta.
Kolmen kilometrin pituinen pilottiaita otetaan täyteen käyttöön elokuussa. Venäjän-vastaista itärajaa on suunniteltu aidattavaksi yhteensä noin 200 kilometrin verran eli noin 15 prosenttia koko itärajasta. Tästä leijonanosa tulee Kaakkois-Suomeen.
– Kaakkois-Suomen vastaiselle rajaosuudelle tulee runsaastikin tietä, mutta sitten kun mennään Pohjois-Karjalaan tai siitä ylöspäin, niin siellä on hyvin paljon erämaa-aluetta ja tietöntä aluetta, jolloin sitä aitaakaan ei tarvitse niin paljoa, kertoo STT:lle Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari.
Aita ei tavallisina aikoina ole läpitunkematon, sillä eläimiä ja henkilökuntaa varten rakennettuja portteja pidetään tavanomaisesti auki. Lukkarin mukaan tilanteen muuttuessa nämä portit voidaan sulkea kauko-ohjatusti.
Eduskunta myönsi pilottiaidan rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa viime vuonna. Rajavartiolaitoksen mukaan näyttää siltä, että budjetti alitetaan, mutta lopullisesta hinnasta on vielä epävarmuutta.
Koko raja-aitahankkeen budjetiksi on arvioitu 380 miljoonaa euroa, mutta lopullisesta hinnasta ei hankepäällikkö Ismo Kurjen mukaan voida vielä esittää kovinkaan valistuneita arvauksia.
– Toistaiseksi näyttää siltä, että hanke voitaisiin toteuttaa hieman budjetoitua hintaa edullisemmin, mutta epävarmuustekijöitä on vielä paljon. Vielä emme uskalla sanoa, mikä on lopullinen kilometrihinta.
Epävarmuutta kustannuksiin tuovat viestintä- ja sähköyhteyksien lisäksi suoalueet. Soiden läpi menevää aitaa varten on suunniteltu betoniponttonitietä, jota aletaan rakentaa Lapissa Sallan rajanylityspaikan lähelle elo-marraskuussa.