Ramstein on Yhdysvaltojen saari Euroopassa
Ramsteinin lentotukikohdan portilla Lounais-Saksassa on parin sadan metrin autojono, kuten aina arkiaamuisin. Jonottajat ovat Yhdysvaltain armeijan kantahenkilökuntaa matkalla työpaikalleen. Lentotukikohta on suurin amerikkalaisten sotilaiden keskittymä Yhdysvaltain ulkopuolella.
Yhdysvallat rakennutti Ramsteinin toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka sodan päättymisestä on 78 vuotta, Ramsteinin merkitys ei ole hiipunut, pikemminkin päinvastoin.
Ramstein palveli Yhdysvaltain armeijaa logistisena keskuksena muun muassa ensimmäisessä ja toisessa Persianlahden sodassa, Afganistanin sodassa sekä Yhdysvaltain sotilasoperaatioissa Afrikassa ja Lähi-idässä.
– Olisi hankala johtaa esimerkiksi Afrikassa toteutettavia sotilasoperaatioita Washingtonista tai Floridasta. Ramstein on meille tärkeä pelkästään maantieteellisestä näkökulmasta, sanoo ilmavoimien majuri Joost Verduyn.
Ramsteinissa sijaitsee myös Naton ilmavoimien keskusjohto, Allied Air Command. Tiedottaja Manfred Reudenbach kertoo Naton ja Suomen ilmavoimien toimineen yhteistyössä toistakymmentä vuotta. Suomalaiset yhteysupseerit ovat Ramsteinissa vakiovieraita.
Ennen Yhdysvaltoihin kohdistuneita syyskuun terrori-iskuja 2001 Ramstein oli avoinna yleisölle. Nyt sisään pääsee vain kutsusta.
Juridisesti Ramstein kuuluu Yhdysvalloille, vaikka sijaitseekin Saksan maaperällä. Tukikohta nauttii samankaltaisesta erityisasemasta kuin suurlähetystöt eri puolilla maailmaa.
Saksalla ja Yhdysvalloilla on Ramsteinista kahdenvälinen sopimus, jonka mukaan Yhdysvalloilla on toistaiseksi oikeus käyttää aluetta lentotukikohtanaan. Kummallakin maalla on oikeus purkaa sopimus kahden vuoden varoitusajalla.
Erona suurlähetystöihin Ramstein ei ole vain tontti kaupungin sisällä, vaan itsessään keskikokoisen kaupungin kokoinen. Alueella on asuntoja tuhansille amerikkalaissotilaille ja heidän perheilleen. Ramsteinista löytyy useita kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, vapaa-ajanviettopaikkoja ja muita palveluja.
Asuntoja porttien sisällä ei riitä kaikille 54 000 amerikkalaiselle. Yksin asuville kantahenkilökunnan jäsenille on omat kerrostalohuoneistonsa, korkeille upseereille omakotitalonsa. Suuri osa perheellisistä asuu naapurikaupungeissa kuten sadan tuhannen asukkaan Kaiserslauternissa.
Eniten tilaa tukikohdassa vievät lentokenttä, lentokoneiden huoltokeskukset ja hallinnolliset rakennukset. Ramsteinissa on myös oma matkustajaterminaali lähteville ja saapuville sotilaille ja heidän perheenjäsenilleen.
– Tämä on kuin amerikkalainen saari Euroopassa, toteaa lennoston tiedottaja Nicholas Alder.
Ammattisotilaiden palvelusaika Ramsteinissa kestää kolme vuotta. Sen jälkeen he palaavat kotiin tai siirtyvät toiseen Yhdysvaltain tukikohtaan, esimerkiksi Etelä-Koreaan tai Qatariin.
Porttien sisällä amerikkalaisuus näkyy kaikessa, katujen nimiä myöten: New York Avenuelta löytyy koulu, California Avenuelta baseballkenttä. Bensatankin voi täyttää Lincoln Boulevardin bensa-asemalla amerikkalaisella hintatasolla, puolet edullisemmin kuin porttien ulkopuolella.
Alder kertoo, ettei pidä Euroopan asuinalueiden ja tiestön ahtaudesta. Osa henkilökunnasta on tuonut mukanaan Ramsteiniin isot katumaasturinsa. Lentotukikohdan ostoskeskuskin on amerikkalaiseen tapaan tilava, samaa kokoluokkaa kuin Vantaan Jumbo.
Naapurikaupunkien asukkaat ovat tottuneet amerikkalaisten läsnäoloon. Sotilaita liikkuu paljon Kaiserslauternin – amerikkalaisten suussa K-townin – keskustassa. Englantia kuulee kaikkialla. Sotilaat hyödyttävät paikallista taloutta kuluttamalla rahojaan ostoksiin ja palveluihin.
Useimmat saksalaiset näkevät Yhdysvallat liittolaisena, eivät vieraana miehittäjänä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 monet havahtuivat siihen, että sotilastukikohta ei olekaan jäänne menneisyydestä vaan sitä saatetaan tarvita isänmaan puolustamiseen.
Amerikkalaisille sotilaille Ramstein on haluttu palveluspaikka. Euroopassa on puhdasta ja turvallista, ja lapsetkin viihtyvät. Eurooppalaisten myös koetaan jakavan yhdysvaltalaisten kanssa samat demokratian ja vapauden arvot.
Jotta amerikkalaissotilas Ramsteiniin pääsee, täytyy hänen ensin palvella vaikeammassa kohdemaassa, esimerkiksi Djiboutissa Itä-Afrikassa. Eläkkeelle lennostosta on mahdollista päästä 20 palvelusvuoden jälkeen.
Kaikkia saksalaisia suljettu kaupunki Rheinland-Pfalzin osavaltiossa ei miellytä. Lopettakaa Ramstein -mielenosoitus järjestetään porttien ulkopuolella kerran vuodessa.
– Olemme tutkineet mielenosoitukseen tulevien taustoja ja todenneet, että paikalliset asukkaat eivät niihin osallistu, kertoo Roberto Saldanha da Costa, joka Saksan kansalaisena edustaa isäntävaltiota porttien sisällä.
– Mielenosoittajat ovat rauhanaktivisteja eri puolilta Saksaa, enimmäkseen vihervasemmistoa ja (äärioikeistolaisen) Alternative für Deutschland -puolueen kannattajia, hän jatkaa.
Eniten valituksia tukikohtaan tulee kuitenkin lentomelusta. Ramsteiniin nousevien ja laskevien koneiden määrä turhauttaa naapurikylien asukkaita.
Toinen valituksen aihe ovat ympäristöongelmat. Tukikohtaa on syytetty paikallisten vesistöjen saastuttamisesta ja ilmansaasteista.
Tukikohta on yksi alueen suurimmista työnantajista. Sotilashenkilöstön ja heidän perheidensä tulva lisää liikennettä ja aiheuttaa ruuhkia.
Lentotukikohta pyrkii vastaamaan huoliin tiedottamisella ja avoimuudella. Amerikkalaisilla on Kaiserslauternissa oma infopisteensä.
Aiemmin huolta aiheuttivat myös ydinaseet, mutta niitä Ramsteinissa ei tiettävästi ole ollut vuoden 2007 jälkeen. Yhdysvaltojen ydinaseiden sijaintipaikat Saksassa ovat valtion salaisuuksia. Naton muistiosta lipsahti kuitenkin julkisuuteen joitakin vuosia sitten tieto, että ydinaseita säilytetään Büchelin sotilastukikohdassa Saksan länsiosassa lähellä Cochemin kaupunkia.