Valtiolle ei ole vielä tullut virallista tietoa saamelaiskäräjien jäsenten YK:lle tekemästä valituksesta

Valtiolle ei vielä tiistaina iltapäivänä ollut tullut virallista tietoa YK:lle tehdystä valituksesta, jonka saamelaiskäräjien jäsenet kertoivat maanantaina tehneensä hallituksen saamelaiskäräjälakiesityksestä. Näin kertoo STT:lle ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen.

–  Valtiolle ei ole vielä kommunikoitu mitään, ei ole tullut valitusta eikä täytäntöönpanokieltoa. – – Jos tulee, se tulee yksikkööni nimelläni, koska olen valtionasiamies, Oinonen kertoo.

Saamelaiskäräjien jäsenet Inka Kangasniemi ja Pigga Keskitalo tiedottivat maanantaina pyytävänsä YK:lta täytäntöönpanokieltoa hallituksen saamelaiskäräjälakiesitykselle.

Pigga Keskitalo ei vastannut tiistaina STT:n yhteydenottopyyntöön. Inka Kangasniemi sanoi STT:lle tiistaina, että YK:lle tehdyn valituksen kirje on luottamuksellinen eikä hän siten voi kommentoida sitä enempää. Kangasniemi ei kertonut STT:lle myöskään sitä, mille YK:n taholle valitus on osoitettu.

Yksityishenkilöt voivat tehdä kirjallisen valituksen YK:n eri kansainvälisiä sopimuksia valvoville komiteoille, jos he katsovat valtion loukkaavan näissä sopimuksissa turvattuja oikeuksiaan. Koska Suomi on Oinosen mukaan tunnollisesti hyväksynyt kansainvälisiä valitusmenettelyjä, on vaihtoehtoja komiteoista paljon.

–  Voisin kuvitella, että tällainen asia sopisi parhaiten YK:n ihmisoikeuskomitealle, joka valvoo kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, tai sitten rotusyrjinnän poistamista käsittelevälle komitealle, Oinonen sanoo.

YK:n menettelyt ovat yleensä hitaita, ja valituksen käsittelyyn ottaminen edellyttää yleensä sitä, että valituksen tekijä on käynyt läpi kaikki kansallisen tason oikeusasteet. Tästä on kuitenkin Oinosen mukaan tehty YK:ssa viime aikoina paljon poikkeuksia esimerkiksi turvapaikka-asioissa.

–  YK:n mekanismeissa sopimusvalvontaelinten puolella on nyt haasteena se, että ne ovat hirvittävän ruuhkautuneita, eli ne eivät ole kovin nopean menettelyn välineitä, ellei kyse ole ihmishengistä, jolloin ne toimivat hieman nopeammin. Meidän pitää katsoa, mitä sieltä tulee ja arvioida sen pohjalta.

YK:n toimenpidekielloilla on aikaisemminkin puututtu Suomen toimintaan saamelaisasioissa esimerkiksi keskeyttämällä porojen pakkoteurastuksia tai metsänhakkuita.

–  Suomi on tunnollisesti noudattanut YK:n väliaikaismääräyksiä, mutta ne ovat koskeneet saamelaisasioissa esimerkiksi metsähakkuiden ja poronteurastusten keskeyttämisiä, eli aika konkreettisia asioita. Sellaista (toimenpidekieltoa) meillä ei ole aikaisemmin ollut, että pitäisi hallituksen esityksen antaminen keskeyttää.

Lähinnä tätä käytiin vuonna 2016, kun YK moitti Suomea metsähallituslain valmistelun yhteydessä. Tuolloin YK:n erityisraportoija kehotti hallitusta lisäneuvotteluihin saamelaisten kanssa.