Kaikkonen: Suomeen ei kukaan ole tyrkyttämässä ydinaseita – Haavisto: Nato-jäsenyys aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toteaa, ettei Nato tai mikään sen jäsenmaa ole erityisesti tyrkyttämässä Suomelle ydinaseita. Kaikkonen sanoi, ettei Suomi ole myöskään hamuamassa niitä alueelleen. Suomi hyväksyy Naton ydinasepolitiikan.
– Meillä ei ole rajoituksia jäsenyydellemme. Me hyväksymme sen, että Natolla on ydinasesateenvarjo ja hyväksymme Naton ydinasepolitiikan, kun jäseneksi menemme. Realiteetti on se, että Suomeen eikä Ruotsiin ei olla Naton puolelta tyrkyttämässä ydinaseita, Yhdysvallat eikä kukaan muukaan ole sellaisia tarjoamassa eikä tähän ole näköpiirissä muutosta, Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Esitysluonnos ei ota kantaa myöskään mahdollisuuteen sijoittaa Suomeen Naton tukikohta. Kysyttäessä jonkin alemman tason esikunnan sijoittamisesta Pohjoismaihin Kaikkonen totesi, että sen hyödyllisyys täytyisi arvioida koko liittokunnan kanssa.
– Kaksi ehtoa pitää täyttyä: ratkaisujen täytyy olla Naton kannalta perusteltavissa ja toisaalta Suomen turvallisuutta vahvistavia.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi, ettei Suomella ole tavoitteena saada ydinaseita.
Haavisto huomautti, että voimassa oleva ydinenergialaki ja rikoslaki kieltävät ydinaseiden tuonnin Suomeen. Kyseisiä lakeja ei ole tarkoitus Nato-jäsenyyden takia muuttaa.
Suomen liittyminen Naton jäseneksi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, kun Suomi liittyy Naton puolustussuunnitteluprosessiin ja Suomelle kohdistetaan suorituskykytavoitteita, todetaan hallituksen esitysluonnoksessa Nato-jäsenyydestä.
Nato-jäsenyyden ja sen hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteisiin liittymisen vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 70–100 miljoonaa euroa. Muitakin kustannuksia on, jotka täsmentyvät myöhemmin.
Ulkoministeri Haavisto kertoi tiedotustilaisuudessa, että näitä lisäkustannuksia on mahdollista arvioida vasta Suomen liittymisprosessin edetessä.
Kustannuksia aiheutuu esitysluonnoksen mukaan muun muassa Naton rauhanajan tehtävistä, monikansallisista suorituskykyhankkeista, johtamisjärjestelmistä ja valmiusvaatimuksista. Suomen jäsenyys ajoittuu vaiheeseen, jossa Naton pelotteen ja puolustuksen keskeiset osatekijät ovat murroksessa.
Nyt annettu esitysluonnos lähtee kolmen viikon lausuntokierrokselle. Eduskunta voi hyväksyä sen siinä vaiheessa, kun kaikki Naton jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksen – toistaiseksi ratifiointi puuttuu Unkarilta ja Turkilta.
Haavistolta ja Kaikkoselta kyseltiin torstaina jälleen Turkin ratifioinnin aikataulusta. Ministerit kertoivat yhteydenpidon turkkilaiskollegoihin olevan tiivistä ja aktiivista, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Parhaassa tapauksessa Turkin ratifiointi voisi toteutua tämän vuoden puolella.
Haavisto toivoo, että esitys Natoon liittymisestä saataisiin eduskuntaan ennen kevään vaalitaukoa.
Vaikka Turkki on suhtautunut Suomen jäsenyyteen aavistuksen suopeammin kuin Ruotsin, Haavisto ei halunnut spekuloida sillä mahdollisuudella, että Suomen jäsenyys tulisi maaliin ensin.
– Tässä on ehkä joskus haluttu vähän sellaista maaotteluhenkeä virittää, että päästäisiinkö sinne vähän ennen Ruotsia. Kun me katsomme karttaa, ymmärrämme että kaikessa Naton puolustussuunnittelussa Ruotsi on meille erittäin tärkeä naapuri, Haavisto sanoi.
Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen jäsenyys olisi esitysluonnoksen mukaan toivottavaa siitäkin syystä, ettei niiden tarvitse ratifioida toistensa jäsenyyttä.
Juttua päivitetty klo 18.03: lisätty Kaikkosen ja Haaviston kommentteja ja keskustelua ratifiointiprosessista.