Euroopan keskuspankki hilasi odotetusti jälleen ohjauskorkojaan ylös 0,75 prosenttiyksiköllä
Euroopan keskuspankki (EKP) on odotetusti nostanut ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä jo toistamiseen. Historiallisen suureksi arvioidun korotuksen suuruus oli ennakko-odotusten mukainen.
EKP:n kolmesta keskeisestä ohjauskorosta talletuskorko nousi 1,50 prosenttiin. Uusi perusrahoitusoperaatioiden korko on 2,00 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,25 prosenttia.
Euroalueella inflaation kiihtyminen jatkui syyskuussa. Kuluttajahinnat nousivat noin kymmenen prosenttia vuoden takaisesta. Hintojen nousua vauhditti etenkin energian kallistuminen.
EKP on ryhtynyt viime kuukausina voimakkaasti kiristämään rahapolitiikkaansa, jotta hintojen nousu saataisiin kuriin. EKP on kasvattanut korkojaan jo kolmatta kertaa heinäkuun jälkeen, seuraten muun maailman keskuspankkien esimerkkiä.
0,75 prosenttiyksikön korotusta ennakoivat muun muassa Nordea ja OP.
– Edes EKP:n varovaisinta linjaa edustavat jäsenet eivät ole asettuneet poikkiteloin reippaan koronnoston tielle rahapolitiikan ollessa edelleen elvyttävää. Toisaalta jäsenet ovat systemaattisesti torpanneet 100 korkopisteen jättinoston mahdollisuuden, kommentoi OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa ennen päätöstä.
EKP oli vaikeassa paikassa päätöstä tehdessään, sillä korkoja piti nostaa samaan aikaan, kun huolet Euroopan talouden ajautumisesta taantumaan lisääntyvät.
Mahdollisen taantuman lähestymisestä kertovat muun muassa alkuviikosta julkaistut ostopäällikköindeksit, jotka ennakoivat euroalueen talouden supistuneen lokakuussa.
Ostopäällikköindeksejä julkaisevan S&P Global -yhtiön pääekonomistin Chris Williamsonin mukaan euroalueen talous näyttäisi supistuvan vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Hän viittaa arviossaan lokakuussa nähtyyn tuotannon jyrkkenevään vähentymiseen ja kysynnän heikentymiseen. Williamsonin mukaan tämä vahvistaa näkemystä siitä, että taantuma näyttää entistä väistämättömämmältä.
Euroalueella inflaation kiihtyminen jatkui syyskuussa. Kuluttajahinnat nousivat noin 10 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mikä on jälleen uusi ennätyslukema euroaikana. Hintojen nousua vauhditti etenkin energian kallistuminen.
Keskuspankin tarkkaan seuraama pohjainflaatio kiihtyi sekin syyskuussa lähes viiteen prosenttiin. Pohjainflaatiosta on poistettu runsaasti heilahtelevien energian, ruoan, alkoholin ja tupakan hintojen vaikutus.
EKP tavoittelee noin kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä, eli hintojen nousuvauhti on karannut aivan liian nopeaksi tavoitteeseen nähden. EKP onkin ryhtynyt viime kuukausina voimakkaasti kiristämään rahapolitiikkaansa, jotta hintojen nousu saataisiin kuriin.
Keskuspankin rahapolitiikasta päättävä EKP:n neuvosto päätti edellisessä kokouksessaan syyskuussa nostaa ohjauskorkojaan samat voimakkaat 0,75 prosenttiyksikköä kuin nytkin.
Syyskuussa EKP sanoi, että se odottaa nostavansa korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. EKP:n mukaan koronnostojen tahti riippuu siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. EKP ennakoi syyskuussa, että inflaatio pysyy tavoiteltua nopeampana vielä pitemmän aikaa.