Kreikkaa tuupattiin jälleen yhden rotkon yli
Euromaat pallottelivat jälleen torstaina Kreikan kriisiä eteenpäin, yli akuutin rahantarpeen.
Kreikalle ehdotettiin 8,5 miljardin euron lainaerää käynnissä olevasta kolmannesta ohjelmasta, jotta maa saisi maksettua heinäkuussa erääntyvän takaisinmaksunsa. Euromaiden valtiovarainministerit olivat koolla Luxemburgissa yhdessä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa.
Uusi lainaerä auttaa Kreikkaa taas vähän eteenpäin, mutta isoa kuvaa se ei muuta. Kreikalla on massiivinen velkataakka, josta maa ei välttämättä selviydy. Velkaa on 315 miljardia euroa, mikä on 179 prosenttia bruttokansantuotteesta.
OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan on täysin mahdollista, että Kreikka tarvitsee vuoden päästä uuden lainaohjelman, kun nykyinen 86 miljardin ohjelma päättyy.
Tavoitteena on, että Kreikka pääsisi silloin normaaliin päiväjärjestykseen eli saisi hankittua lainarahansa markkinoilta. Epäilys, ettei maa selviydy veloistaan, voi kuitenkin nostaa korot niin korkeiksi, että maa ajautuu uuteen kriisiin.
Heiskasen mukaan edelleen on epävarmaa, kuinka vankalla pohjalla maan talous on ja pystyisikö se hankkimaan markkinoilta lainaa kohtuukorolla.
– Tätä pallotellaan nyt eteenpäin, ja koska ratkaisu on hankalaa, pallottelu vain jatkuu eikä loppua ole näköpiirissä, Heiskanen sanoo.
Kreikan tarvitsemat velkahelpotukset olivat isoin kiistakapula, kun euroryhmä yritti torstaina päättää maan uudesta lainaerästä.
IMF on vaatinut euromaita selkiyttämään vuodentakaisia päätöksiään velkahelpotuksista, koska Kreikka ei sen mukaan selviä lainataakastaan.
Torstaina IMF:n Christine Lagarden odotettiin kuitenkin myöntyvän siihen, että velkahelpotuksiin palataan vielä myöhemmin, mitä pidettiin ratkaisevana askeleena sovun syntymiseksi.
Valuuttarahasto laskee maan talouskehitystä tiukemmilla reunaehdoilla kuin EU-komissio, minkä takia instituutiot ovat ajautuneet törmäyskurssille. Esimerkiksi komission noin kahden prosentin talouskasvuennuste on puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin IMF:llä.
Heiskanen pitää IMF:n epäilyjä perusteltuina, jäihän Kreikan talous jo ensimmäisellä neljänneksellä kauas odotuksista.
– Epäilyt siitä, kuinka luotettavia ja realistisia skenaariot ovat, eivät ole poistuneet, Heiskanen sanoo.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli toiveikas ennen euroryhmän kokousta siitä, että Kreikalle myönnettäisiin sen tarvitsema uusi lainaerä.
Hän muistutti, että kreikkalaiset ovat jo toteuttaneet kovat uudistukset, joita heiltä on edellytetty, ja olisi euromaiden velvollisuus tehdä osuutensa.
– Kreikan, kreikkalaisten ja euroalueen vakauden takia olisi etu, että ratkaisu saataisiin aikaan, Orpo sanoi.