Ilman hyvää tiedettä olemme tuhon tiellä
On olemassa kahdenlaista tiedettä, hyvää tiedettä ja hevonpaskatiedettä.
En ole itse keksinyt näitä termejä, mutta netissä voi törmätä joskus harvoin myös johonkin mielenkiintoiseen, kuten tähän.
Ja siitä se ajatus sitten lähti, kun on vuosien takaa hieman tutkijantaustaakin jäänyt kengänpohjaan.
Hyvä tiede ei väitä, että meillä on totuus jostain asiasta. Hyvä tiede kertoo, että meillä on hypoteesi jostain asiasta tai ilmiöstä.
Tieteellinen hypoteesi on teoriasta johdettu olettamus ilmiön toimintamekanismista, jota testataan empiirisellä aineistolla.
Empiirinen aineisto on konkreettiseen havainnointiin, kokemukseen, mittauksiin tai tutkimukseen perustuvaa tietoa, jota käytetään tieteellisessä tutkimuksessa ilmiöiden ymmärtämiseen.
Politiikassa hevonpaskatiede on valtaamassa ja jo vallannut itselleen elintilaa.
Hyvässä tieteessä tätä hypoteesia testataan vertaistutkimuksen avulla eli suurella joukolla testejä. Tällä varmistetaan, että hypoteesi on oikea ja pitävä. Sen tulee olla reliaabeli ja validi, sen tulee olla luotettava ja pätevä.
Tämä tapa toimia on ainoa mahdollisuus saada parempia hypoteeseja, jolloin hylkäämme aiemman, huonomman hypoteesin ja käytämme uutta ja parempaa hypoteesia.
Tällä tavoin tiede ja sen myötä kehitys menevät eteenpäin eivätkä pysähdy tai pahimmillaan mene taaksepäin. Ilman tällaista hyvää tiedettä ihmiskunta alkaa taantua kaikin tavoin.
Tästä taaksepäin menosta voi esimerkkinä pitää vaikkapa Yhdysvalloissa vallassa olevan hallinnon toimia mm. terveydenhuollossa, lääkkeissä ja koulutuksessa sekä taloudessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Ilman hyvää tiedettä hevonpaskatiede ottaa vähän kerrassaan vallan ja tuhoaa lopulta kaikki luomamme järjestelmät, hyvinvointivaltion ja demokratian ensimmäisten joukossa.
Politiikassa hevonpaskatiede on valtaamassa ja jo vallannut itselleen elintilaa. Se on sekä vaarallista että loukkaus myös hevosia kohtaan.