Keskustapolitiikalla 20 prosentin kannatukseen
Olen syvän kiitollinen. Olen saanut viimeisen 24 kuukauden aikana kiertää kaikki keskustapiirit. Vierailla ja puhua 81 paikkakunnalla Espoosta Kittilään ja Vaasasta Joensuuhun. Tavata ehkä tuhansia keskustavaikuttajia.
Ihmisten osaaminen on vaikuttavaa. Kunnallisissa, alueellisissa ja maakunnallisissa vastuutehtävissä kouliintuneet keskustavaikuttajat ovat poikkeuksellisen taitavaa ja kykenevää porukkaa.
Puolueen kannatus on Marinin hallituksen pohjamudista noussut eri mittauksissa 13–15 prosentin tasolle. Kaikki tuki Antti Kaikkoselle hänen tärkeässä työssään puoluejohtajana. Hyvää henkeä ja kiertämistä. Tätä tarvitaan ja tämä palkitsee.
Yksi huoli toistuu maakunnasta toiseen. Keskusta, joka on ollut 2000-luvulla ollut 12 vuotta pääministeripuolue, on jäämässä jumiin keskisuureksi puolueeksi.
Epäsuositun hallituksen kannatuksen heiketessä keskustan tulisi löytää politiikka, jolla kannatus olisi 20 prosentin tai yli. Näin oli, kun kokoomushallitus viimeksi johti maata ja keskusta oli oppositiossa 2011–2015. Näin voi olla nytkin.
Kaivataan syvällistä ja väkevää politiikkaa sekä sen tekijöitä.
Kysytään, mitä on keskustan talouspolitiikka, jolla maa pelastetaan. Talouspolitiikka ei voi olla kamreerimaista julkisen talouden velkajarrua tai saivartelua vero/leikkaus-suhteesta.
Meidän tulee kysyä, millaisella kasvu- ja veropolitiikalla kansantaloutemme kurottaa tulevaisuuteen ja luo ihmisille hyvinvointia. Ihminen keskiöön ja Suomi uuteen nousuun, tapaan sanoa.
Entä millaista asuntopolitiikkaa harjoitetaan nopeasti jakautuvassa maassa ja eriytyvissä kaupungeissa. 1970-luvulla luodut asuntopoliittiset mallit eivät enää toimi. Miljoona suomalaista asuu ihanteidensa vastaisesti. Asuntopolitiikan uudistaminen on välttämätöntä ja koskettaa jokaista suomalaista.
Iso kysymys on, kuinka asemoidumme maahanmuuttopolitiikassa. Se vavisuttaa kasvukeskusten perusteita. Persupuhetta emme halua. Punavihreän linjan ongelmat on nähty. Olkaamme rakentavia realisteja.
Kaikilla edellä kuvatuilla politiikan lohkoilla voimme lopettaa kantojen välttelyn. Voimme ottaa suunnanluojan roolin. Innostavia vastauksia ja väkeviä konsepteja kaivataan.
Ovi on auki. Hallituksen politiikan suosio on hiipunut. Talous on entistä huonommassa tilassa.
Kannatus odottaa ottajaansa. Ottaminen edellyttää kantoja ja näkemystä.
Pitkällä kenttäkierroksella löysin niin ruusuja kuin risuja. Tutkailen molempia.