Yrittäjät haluavat maakuntiin selviytymissuunnitelmat koronakriisistä – "Julkiset hankinnat saatava liikkeelle pikavauhtia"
Pienyrityksiä pitäisi auttaa vauhdittamalla julkisia kilpailutuksia, vaatii Suomen Yrittäjät.
Uuden aluekehitysohjelmansa julkistanut yrittäjäjärjestö muistuttaa,että julkinen sektori voi olla monelle yrittäjälle äärimmäisen tärkeä asiakas.
Erityisen tärkeää on jakaa hankinnat sopivan kokoisiin osiin, jotta useampi yritys pystyy tekemään tarjouksen.
– Esimerkiksi julkisten kilpailutusten tekeminen fiksusti ja pikavauhtia auttaisi pienyrityksiä heti, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Myös palvelusetelit olisi yrittäjien mielestä laskettava liikkeelle mahdollisimman monelle alalle.
– Julkiset hankinnat voivat pitää yrittäjien pyörät pyörimässä. Hankinnat voivat tuoda myös aivan uutta bisnestä yrittäjälle, kun muut asiakkaat ovat kadonneet, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Kujala arvioi, että koronakriisin jälkeen jotkut kunnat pohtivat ostopalvelujen vähentämistä tai palvelusetelin käyttöä sote-palveluissa mahdollisena säästökeinona. Näin ei Kujalan mielestä pitäisi ajatella.
– Sehän ei poista palvelutarvetta, vaan siirtää sen palvelutarpeen julkisen sektorin omalle tuotannolle. Palvelusetelillä tai ostopalveluilla tuotetut palvelut eivät ole mitään hyväntekeväisyyttä vaan kunnan tarkoituksenmukainen keino järjestää nämä palvelut asukkailleen useimmiten edullisemmin, Kujala muistuttaa.
Kujala sanoo, ettei halua asettaa vastakkain kuntia ja yrityssektoria.
– Mutta kannan pikkuisen huolta siitä, ettei säästökeinoksi keksitä tätä temppua. Olen nähnyt pari kertaa aiemminkin, että luullaan säästettävän sillä, että vähennetään ostopalveluita.
Yrittäjät ovat koonneet aluekehitysohjelmaansa 91 keinoa koko maan selviytymiseksi.
Yrittäjät painottavat ohjelmassaan, että maakunnat tarvitsevat selviytymissuunnitelman koronakriisistä ulos.
Kujalan mukaan selviytymissuunnitelma voisi sisältää esimerkiksi yhteisen tilannekuvan alueen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilasta kriisin jälkeen ja alueen vahvuuksien ja erityisosaamisen kartoittamisen.
Korona muuttaa myös aluekehittämistä ja vaikuttaa sen painotuksiin.
– Uskon että aluekehittämisessä pitää jatkossa huomioida entistä vahvemmin erilaisia kokonaisuuksia, jotka voivat myös luoda uutta liiketoimintaa tai parantaa palveluita. Ikuisuuskysymys viennin kehittämisestä nousee entistä suurempaan rooliin, kun koronakriisi on selätetty, Marjo Kolehmainen toteaa.
Kolehmainen arvioi, että uutta potkua tekemiseen voisi saada kotimaan matkailun lisääntymisestä ja lähiruokatuotannon edelleen kehittämisestä.
Yrittäjien mielestä myös koronan pakottama digiloikka kannattaa käyttää maakunnissa hyödyksi. Työn tekeminen on entistä vähemmän sidoksissa paikkaan ja mahdollista eri puolilta maata.
Lyhyessä ajassa tuhannet organisaatiot ovat luoneet toimintatavat etänä työskentelemiselle ja sujuville verkkokokouksille.
– Jos tätä jatketaan, työn perässä ei välttämättä ole pakko muuttaa kasvukeskukseen, vaan osa ihmisistä voi hyvin asua kaukanakin työpaikasta. Tämä avaa pienille kunnille mahdollisuuden menestykseen. Etätyön kehittäminen voi jatkossa tuoda ihan uutta potkua alueemme elinvoimaan, pohtii Kolehmainen.
Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Nina Rasola arvioi, että koronakriisin aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä antaa varmasti uutta tietoa ja ratkaisuja niin yrityksille kuin alueillekin ja vahvistaa samalla yhdessä tekemisen kulttuuria.
– Näen erittäin vahvasti sen, että eri toimijat lähentyvät ja jatkossa on entistä helpompi ottaa yhteyttä ja hoitaa yhteisiä asioita. Tämä kriisitilanne on tuonut jotain hyvää mukanaan.
Myös Rasola toivoo, että etätyö, monipaikkaisuus ja tietynlainen työkulttuurin muutos jäisi voimaan, eikä työ olisi aina niin sidonnaista tiettyihin paikkoihin tai kellonaikoihin.
Rasolan mielestä kotiinvientipalvelujen pitäisi olla yritysten toiminnassa jatkossa ehdottomasti normaalia arkea. Samaa hän toivoo viranomaispuolelta kevennettyjen ja nopeutettujen päätöksentekoprosessien osalta.