Ympäristöministeriö tekee kansallisen pölyttäjästrategian – Suomessakin jo alueellista pölytysvajetta
Kansallista pölyttäjästrategiaa aletaan valmistella laajassa yhteistyössä, ympäristöministeriö tiedottaa.
Kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on pysäyttää ekosysteemeille elintärkeiden pölyttäjähyönteisten väheneminen.
Ministeriö kertoo, että pölyttäjästrategiaa laativan työryhmän nimeämispyyntö lähetettiin kutsuttaville tahoille tänään keskiviikkona, jolloin vietetään YK:n julistamaa maailman mehiläispäivää.
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi vuonna 2016 kattavan raportin pölyttäjien ja pölytyksen tilasta.
Havainnot pölyttäjien määrän vähenemisestä ovat aiheuttaneet kasvavaa huolta maailmanlaajuisesti, kun niiden ratkaiseva merkitys ekosysteemien toiminnan, maataloustuotannon ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta on saavuttanut laajemmin tietoisuutta, ympäristöministeriö toteaa.
Pölyttäjäryhmistä merkittävimpiä ovat luonnonvaraiset mehiläiset, kukkakärpäset ja perhoset, mutta pölytystä suorittavia lajeja on myös monissa muissa eliöryhmissä.
Tarhamehiläisillä ja kasvatetuilla kimalaisilla voi paikallisesti olla tärkeä merkitys maataloudessa sekä pölyttäjinä että elinkeinona, kuten hunajantuotannossa.
Luonnonvaraisten pölyttäjien on havaittu monilla alueilla vähentyneen ja tarhamehiläisten kuolleisuuden lisääntyneen, mutta kattavaa seurantatietoa ei ole riittävän laajasti käytettävissä.
Suomen mesipistiäislajeista noin 20 prosenttia ja perhoslajeista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.
Ympäristöministeriön mukaan Suomessa tarvitaan lisää tietoa pölyttäjälajien määristä, sillä suuretkin muutokset voivat jäädä havaitsematta ilman soveltuvaa seurantaa.
Eläinpölytteisten viljelykasvien satotilastoista on kuitenkin jo todettu, että Suomessakin on alueellista pölytysvajetta.