Yliopistojen valintakokeet myllättiin uusiksi viime vuonna – ensikertalaisten osuus valituista lähti nousuun
Valintakoeuudistus näyttää parantaneen ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä yliopistoon. Näin arvioi tilastojen perusteella yliopistojen opiskelijavalintayhteistyön projektipäällikkö Tanja Juurus.
– Todistusvalinnalla valittujen ensikertalaisten osuus pysyi viime vuonna suunnilleen samana kuin aikaisemmin, mutta valintakokeella valittujen ensikertalaisten osuus oli 69 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 65 prosenttia, Juurus kertoo STT:n haastattelussa.
Noin puolet yliopistojen uusista opiskelijoista valitaan todistuksella eli ilman valintakoetta. Todistusvalinta on ollut käytössä vuodesta 2020. Yliopistojen valintakokeet myllättiin uusiksi viime vuonna.
– Valintakokeella valittujen ensikertalaisten osuudessa oli ollut laskeva trendi, mutta nyt se lähti aivan toiseen suuntaan. Tämä on tietysti ilahduttavaa.
Vaikutus on Juuruksen mukaan myönteinen, sillä hänen vetämänsä uudistuksen yhtenä tavoitteena on vauhdittaa nuorten siirtymää korkeakoulutukseen ja vähentää ei-toivottuja välivuosia. Ensikertalaisuus säilyy siihen asti, että hakija ottaa saamansa korkeakoulupaikan vastaan.
– Korostan, että yhden vuoden jälkeen arvioita täytyy tehdä varoen, Juurus sanoo toppuutellen liian vahvoja johtopäätöksiä.
Uudistuksen jälkeen yliopistot järjestävät yhdeksän kansallista valintakoetta, kun aiemmin erilaisia kokeita oli jopa toistasataa. Hakija voi pyrkiä samalla valintakokeella usealle koulutusalalle.
Yliopistojen valintakokeisiin osallistui viime vuonna yli 50 000 hakijaa, mikä oli reilu puolet kaikista hakijoista.
– Sellainen ilmiö havaittiin, että huomattavan monella alalla hakijamäärä nousi selvästi enemmän kuin kokonaishakijamäärä. Hakijat ovat kenties uskaltaneet rohkeammin hakea usealle alalle.
Yliopistojen valintakokeiden rakenteessa uutta on nykyään se, että osassa valintakokeista hakija suorittaa kaikille yhteisen osion lisäksi yhden tai useamman eriytyvän osion. Joillakin koulutusaloilla on kirjallisten kokeiden sijaan tai lisäksi muunlaisia valintakokeita, esimerkiksi taidealoilla.
– Pääasiassa näyttää siltä, että pitkälti samat hakijat menestyvät sekä yhteisessä että eriytyvässä osiossa, Juurus sanoo.
Valmistautuminen yhteisiin valintakokeisiin on keventynyt huomattavasti, sillä ennakkomateriaalia on vain muutamassa kokeessa ja niissä materiaalit julkaistaan vasta muutamaa päivää aikaisemmin.
Uudistusta kritisoitiin ennakkoon voimakkaasti, ja joukko yliopistojen työntekijöitä vaati sille aikalisää. Arvostelijat ihmettelivät esimerkiksi, miksi yliopistoon pitäisi päästä lukematta pääsykokeisiin. Digitaalisten ”monivalintatehtävien” pelättiin mittaavan vääriä asioita.
Juuruksen mukaan kritiikki vaikuttaa vaimentuneen. Korkeakouluilta tullut spontaani palaute on ollut hänen mukaansa pääasiassa myönteistä.
– Kritiikkiä ei ole kuulunut. Tulkitsen myös sen positiiviseksi palautteeksi, että tänä vuonna lähes kaikki hakukohteet ovat edelleen mukana uudistetuissa valintakokeissa.
Hakukohteilta kerätään systemaattisesti palautetta vasta ensi syksynä, koska vasta silloin yliopistoilla voi olla käsitys siitä, miten ensimmäiset uudistetuilla kokeilla valitut opiskelijat ovat pärjänneet.
Hakijoilta palautetta kokeista pyydettiin jo viime kesänä. Palautekyselyyn vastasi reilut 7 000 hakijaa. Juuruksen mukaan vastaajien kannat voi karkeasti jakaa kahteen ryhmään.
– Ensimmäistä kertaa valintakokeisiin osallistuneet antoivat selvästi myönteisempää palautetta kuin ne, jotka olivat osallistuneet jo aikaisemmin.
Ensikertalaiset kokivat myönteisenä etenkin sen, ettei maksullisilla valmennuskursseilla ole enää suurta merkitystä. Osa kokeneista hakijoista toivoi tehtävätyyppien palaavan vanhaan.
– Toiset mieluummin kirjoittavat ja toiset ruksivat oikeita vastauksia.
Monivalintatehtävien sijaan Juurus puhuu mieluummin automaattitarkisteisista tehtävistä, jottei käsitys typisty vain tehtäviin, joissa on kaksi vaihtoehtoa.
– Kysymyksessä voi esimerkiksi olla yksi tai useampi vastaus oikein tai ei yhtään. Mitä enemmän vastauksissa tulee hajontaa, sitä paremmin kysymys erottelee hakijoita.
Hakuaika suomenkielisiin tutkintokoulutuksiin korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa on 10.–24. maaliskuuta. Valintakokeet järjestetään touko–kesäkuussa.
Yliopistojen viime vuoden valintakokeet ovat kaikkien nähtävillä sivustolla yliopistovalinnat.fi, joten asetelma ei ole hakijoille nyt aivan yhtä stressaava kuin viime vuoden ”ummikoille”.
Valintakokeiden laatijat ovat analysoineet tehtäviä ja tekevät tarvittavia viilauksia tuleviin kokeisiin. Tämän enempää Juurus ei suostu hiiskumaan.
– Valintakokeiden rakenteet, ja mitä niissä mitataan, ovat pääosin samat tänä vuonna. Yhden vuoden perusteella ei kannata tehdä vielä isoja muutoksia tai johtopäätöksiä.
Tänä keväänä uutta ovat todistusvalinnan pisteytykset. Uusien painotusten toivotaan ohjaavan lukiolaisia valitsemaan oppiaineita, jotka heitä aidosti kiinnostavat.