Yhdessä taistelussa Suomi ja Neuvostoliitto taistelivat aseveljinä yhteistä vihollista vastaan – Lapin sota alkoi mahdollisimman kaukana Lapista
Lapin sodan usein oletetaan alkaneen aseellisista yhteenotoista Pudasjärvellä ja Iissä Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä pitää toki paikkansa Lapin rintaman osalta, mutta laukaustenvaihto Saksan kanssa käynnistyi aivan Suomen toisessa päässä.
Pitkä ja raskas jatkosota Neuvostoliittoa vastaan päättyi Suomen osalta aselepoon 4. syyskuuta ja välirauhaan 19. syyskuuta 1944. Jo ennen näitä päivämääriä suomalaiset alkoivat toteuttaa Neuvostoliiton asettamia rauhanehtoja.
Yksi ehto oli suhteiden katkaiseminen entisen aseveljen Saksan kanssa ja Saksan sotajoukkojen ajaminen pois Suomen alueelta. Natsi-Saksa oli vastannut sotatoimista Suomen Lapin alueella, joten maantieteellisesti Saksalla oli hallussaan erittäin suuri osa Suomea.
Saksa operoi myös Suomen eteläpuolella. Maalla oli hallussaan vielä syyskuun alussa suuri osa Baltiasta ja sitä kautta kyky operoida myös Suomenlahdella.
Varmistaakseen itselleen tukikohdat Suomenlahdella ja muualla Itämerellä Saksa oli suunnitellut kaksi operaatiota, jos aseveli Suomi irtautuisi sodasta. Operaatio Tanne West oli suunnitelma vallata Ahvenanmaa ja operaatio Tanne Ost Suursaari.
Ainoastaan Tanne Ostin Saksa pani täytäntöön. Tanne tarkoittaa jalokuusta tai kuusta, West länttä ja Ost itää.
Suursaari sijaitsee itäisellä Suomenlahdella. Sieltä Saksan olisi ollut kätevää suorittaa operaatioita Neuvostoliiton Leningradista operoivaa Itämeren laivastoa vastaan. Suursaaren päätyminen Neuvostoliitolle olisi taas tarkoittanut Saksan Baltian joukkojen selustan paljastumista.
Saksalla oli jo hallussaan pienempi Suursaaren eteläpuolinen Tytärsaari, jonka puolustamisesta se vastasi jatkosodan aikana. Tytärsaarelta saksalaiset poistuivat myöhemmin taistelutta.
Aamuyöstä 15. syyskuuta 1944 Saksa aloitti operaatio Tanne Ostin. Tätä päivämäärää tasan 80 vuotta sitten pidetään Lapin sodan alkuna.
Luonnollisesti Suursaari ei ole Lappia, mutta siellä nähtiin ensimmäinen laukaustenvaihto Saksan ja Suomen välillä eli suoran vihollisuuden alku.
Suomi oli menettänyt Suursaaren Moskovan rauhassa talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle. Suomi valtasi saaren takaisin vuonna 1942.
Jatkosodan rauhanehtoihin kuului saaren menettäminen jälleen Neuvostoliitolle. Saksa päätti tehdä tämän ehdon tyhjäksi ja ehtiä saarelle ennen neuvostojoukkoja.
15. syyskuuta 1944 saarella oli 1700 suomalaissotilasta. Heitä johti everstiluutnantti Martti Miettinen.
Saksalainen yhteysupseeri ja pieni joukko-osasto Suursaarelta löytyi myös. Yhteysupseeri oli toimittanut omilleen tarkat tiedot saaren linnoitteista ja asemista, mutta henkisen puolen hän arvioi väärin.
Saksalaiset olettivat, että Miettisen suomalaisjoukot eivät tekisi vastarintaa johtuen vanhasta aseveljeydestä.
Saksalaisia saapui laituriin muka noutamaan yhteysupseeria ja tämän noin 25 alaista. Komentajakapteeni Emil Kieffer esitti Miettiselle antautumiskehotuksen taustallaan merivoimien ja maihinnousujoukkojen osasto. Kahdesta saksalaisaluksesta nousi maihin sotilaita, jotka asettivat konekiväärinsä sillanpääasemaksi.
Miettinen käski Kiefferiä poistumaan. Neuvotteluista ei tullut mitään, kun molemmat vielä vahvistivat ylemmiltä tahoilta, että omaa taktiikkaa ei muuteta.
Saksalaisten johtaja kommodori Karl-Conrad Meckekin pyrki vielä itse neuvottelemaan Miettisen kanssa, mutta Miettinen oli jo poistunut laiturialueelta.
Mecken Tallinnasta lähtenyt osasto käsitti noin 40 alusta ja 2700 sotilaan maihinnousujoukon. Sotilaat eivät kuitenkaan olleet varsinaisia maihinnoususotilaita, joita joissain maissa kutsutaan merijalkaväeksi, vaan pikemminkin puolustusasemiin tarkoitettuja miehitysjoukkoja.
Oletus oli, että suomalaisia vastaan ei tarvitsisi taistella.
Saksalaiset avasivat tulen ja nousivat maihin saaren pohjois- ja koillisosista. He saivat haltuunsa noin neljä kilometriä pitkän kaistaleen ja etenivät syvimmillään noin kilometrin päähän rannasta.
Yritykset koukata lännestä kaatuivat suomalaisten tykkituleen. Myös Kotkasta apuun tullut komentajakapteeni Jouko Pirhosen torpedoveneosasto upotti useita saksalaisaluksia.
Apuun tulivat myös neuvostojoukot huomattuaan, että saarella taisteltiin. Punaiset tähdet lentokoneiden kyljissä eivät tarkoittaneet enää uhkaa suomalaisille, ja oli varmasti melkoinen kokemus, kun äskeinen vihollinen nyt pommitti vanhan aseveljen aluksia pelastaen todennäköisesti tällä tavalla suomalaishenkiä.
Suursaaren taistelussa 15. syyskuuta 1944 Suomi ja Neuvostoliitto taistelivat ainoan kerran rinta rinnan yhteistä vihollista vastaan. Neuvostoliitto tulisi vielä operoimaan Suomen Lapissa Saksaa vastaan, mutta ei missään vaiheessa suomalaisjoukkojen kanssa.
Maa-alueella suomalaiset käyttivät tuttua mottitaktiikkaansa. Saksalaiset saarrettiin ja haavoittunut Mecke määräsi antautumisen.
Suomalaisia kuoli 36 ja kahdeksan katosi. Kadonneet mahdollisesti hukkuivat saksalaisten vankeina saksalaisalusten mukana. 155 maihinnoussutta saksalaista kuoli ja yli 1200 joutui vangiksi. Todennäköisesti satoja saksalaisia hukkui laivojen upotessa.
Saksalle operaatio oli paha moka monella tavalla. Tappioiden lisäksi Tanne Ost oli poliittisesti tyhmä teko.
Suomalaisten mielialat kääntyivät valtausyrityksen myötä merkittävästi enemmän saksalaisia vastaan. Taistelu entisiä aseveljiä vastaan tuntui tämän jälkeen yhä oikeutetummalta.
Neuvostoliitto alkoi katsoa Suomea armollisemmin. Suomi ei ollut luovuttanut Suursaarta Saksalle vaan osoitti sitoutuneensa rauhanehtoihin. Välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa neljä päivää myöhemmin luultavasti paremmassa hengessä kuin jos Suursaaren tapahtumat olisivat menneet eri tavalla.
Strategisesti Saksa teki myös typerästi. Suursaari olisi aivan pian jäänyt turhaksi taakaksi, kun Saksan johtaja Adolf Hitler jo 19. syyskuuta antoi luvan luopua Virosta.
Lapin sodan aktiivinen vaihe kesti lokakuusta marraskuuhun 1944. Käsivarren sota jumittui asemasodaksi, ja saksalaiset poistuivat Suomesta Norjan puolelle lopulta 27. huhtikuuta 1945. Tämä oli viimeinen hetki, kun Suomen alueella on sodittu.
Lapin sodasta on kulunut 80 vuotta. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä huhtikuussa 1945. Suomenmaa seuraa juttusarjassa Lapin sodan tapahtumia ja siihen liittyviä ilmiöitä huhtikuulle saakka.
Lähteitä ja lisätietoja