Keskustalaiset kysyvät tuomioistuinlaitoksen leikkauksista – "Kohdistuvat erityisesti harvaan asutuille alueille"

Neljä keskustan kansanedustajaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tuomioistuinlaitoksen rahoitusleikkauksista.

Keskustalaisten mukaan hallituksen päätös leikata tuomioistuinlaitoksen rahoitusta vuodesta 2027 alkaen heikentää merkittävästi oikeudenhoidon toimintaedellytyksiä. Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajat Vesa Kallio, Olga Oinas-Panuma, Mauri Kontu ja Antti Kurvinen.

– Leikkausten yhteisvaikutus on noin 19 miljoonaa euroa, mikä vastaa arviolta 270 henkilötyövuoden vähenemistä. Tuomioistuinviraston mukaan tämä johtaa väistämättä käsittelyaikojen pidentymiseen, ruuhkien kasvuun ja oikeusturvan heikkenemiseen, he toteavat tiedotteessaan.

Edustajien mukaan rahoitusleikkausten vaikutukset kohdistuvat erityisesti harvaan asutuille alueille, joilla oikeuden saavutettavuus on jo valmiiksi haasteellista. He toteavat myös, että ruuhkien purkamiseen myönnetty lisärahoitus päättyy vuoden 2026 lopussa.

– Säästöt ovat valtiontalouden kannalta pieniä, mutta niiden seuraukset voivat olla vakavia oikeusvaltion, talouden ja kansalaisten luottamuksen kannalta. Pitkittyneet oikeusprosessit lisäävät kustannuksia, vaikeuttavat taloudellista toimintaa, heikentävät kansalaisten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin ja voivat pahimmillaan johtaa ihmisoikeusvelvoitteiden rikkomuksiin.

Keskustalaiset sanovat edellyttävänsä hallitukselta selkeitä vastauksia siihen, miten oikeusturva ja tuomioistuinten toiminta turvataan leikkausten keskellä.

– Koska riippumaton, tehokas ja saavutettava tuomioistuinlaitos muodostaa yhden demokraattisen oikeusvaltion keskeisimmistä peruspilareista, on välttämätöntä arvioida, ovatko suunnitellut säästötoimet yhteensopivia hallitusohjelmassa asetetun oikeudenhoidon riittävän rahoituksen turvaamisen tavoitteen kanssa.