Ukraina vesitti Venäjän aikeet julistamalla oman tulitauon, sanoo tutkija

Ensin Venäjä ilmoitti yksipuolisesta tulitauosta, ja pian sen jälkeen Ukraina teki samoin. Ukrainan julistama tulitauko kuitenkin alkoi jo tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, Venäjän ilmoittaman tulitauon taas on määrä kestää perjantain ja lauantain ajan, jolloin Venäjällä juhlitaan voitonpäivää.

Mihin Ukraina oikein pyrki, kun se julisti tulitauon vain hieman Venäjän ilmoituksen jälkeen?

Pyrkimys oli vesittää Venäjän aikeet esiintyä toimijana, jolla on valtaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Ja siinä Ukraina onnistui Lassilan mukaan hyvin.

Lassila kuvaa tilannetta seuraavasti: Venäjän alkuperäinen tavoite yksipuolisen tulitauon julistamisella oli rauhoittaa tilanne Moskovassa voitonpäivän ajaksi. Lisäksi pyrkimys oli luoda tilanne, jossa Ukraina näyttäytyisi tulitauon rikkojana, mikäli se iskisi Venäjälle voitonpäivän aikana.

Julistamalla oman yksipuolisen tulitauon Ukraina kuitenkin käänsi tilanteen päälaelleen, Lassila sanoo. Ukrainan julistuksen jälkeen Venäjä nimittäin näyttäytyisi tulitauon rikkojana, jos Venäjä jatkaisi iskuja Ukrainaan.

Lassila pitää Ukrainan peliliikettä taitavana.

– Se vie ikään kuin pohjan pois tältä Venäjän julistukselta, Lassila sanoo.

Ukrainan mukaan Venäjä todella on jatkanut iskujaan Ukrainaan keskiviikkona huolimatta siitä, että Ukraina julisti yksipuolisen tulitauon.

Nyt Venäjä ei voi Lassilan mukaan odottaa Ukrainalta myöntymistä Venäjän julistamaan tulitaukoon. Päinvastoin, Ukraina onnistui peliliikkeellään ylläpitämään hermostuneisuutta Moskovassa.

On kuitenkin epätodennäköistä, että Ukraina iskisi viikonlopun juhlien aikana Moskovaan, jossa voitonpäivän päätapahtuma järjestetään, Lassila sanoo. Sen sijaan Moskovan lähelle kohdistuvaa iskua hän ei pidä yhtä epätodennäköisenä. Tällainen olisi myös Venäjälle nöyryyttävää.

Pelon ja epävarmuuden ilmapiirin luominen Venäjälle voitonpäivän ajaksi on jo itsessään Ukrainalta onnistuminen ja saavutus, Lassila painottaa.

Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että Venäjä uhkasi massiivisilla iskuilla Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, mikäli Ukraina iskisi voitonpäivän aikana Venäjälle?

Lassila sanoo, että Venäjän kyky tehdä erottuva kostoisku on aiempaa heikompi, sillä Venäjä iskee jo valmiiksi suurella volyymilla Ukrainassa. Lisäksi Ukraina kykenee toistuvasti tekemään merkittäviä iskuja Venäjän sisälle. Näin ollen kostoiskuilla uhittelua voi pitää ennen kaikkea retoriikkana.

– Venäjä on aina uhannut milloin milläkin, ja sitten itse teot ovat olleet jotain vähän muuta. Ukraina on hyvin sisäistänyt tämän, että niistä (uhkauksista) ei pidä välittää, Lassila sanoo.