Vuosisatainen järjestelmä kaatui Venäjällä 160 vuotta sitten – suomalaisetkin osoittivat ylistystä

Historia

Tiernapojista tuttu kappale Keisari Aleksanteri tehtiin aikanaan miellyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan hallintoa, mutta suosittu Aleksanteri II nostettiin Suomessa jalustalle myös tai etenkin piikkinä vähemmän suosittua Nikolai II:sta vastaan.

Vuosina 1855–1881 hallinnut Aleksanteri sai laulussa kiitosta sanoilla ”hän pois otti orjuuden, hän pois otti styrangin”.

Tänään 19. helmikuuta tulee kuluneeksi 160 vuotta maaorjuuden lakkauttamisesta Venäjällä. Tiernapojat kehuivat Aleksanteria siis maaorjuuden ja tyrannian poistamisesta.

Maaorjuudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa talonpojat joutuivat elämään koko ikänsä tiettyyn maa-alueeseen sidottuna ilman muutto-oikeutta, niin sanotusti turpeeseen sidottuina. He eivät omistaneet maataan vaan olivat suuremman maanomistajan alustalaisia ja jopa tämän omaisuutta.

Maaorjuus kehittyi jo 400-luvun Roomassa muun orjuuden loppuessa ja toisaalta kartanotalouden syntyessä. Järjestelmä levisi eri alueille Euroopassa ja muuallekin. Keskiajalla maaorjuus lopetettiin Britteinsaarilla ja 1700-luvun mittaan sekä 1800-luvun alussa pitkin muuta Eurooppaa. Islannissa piti odottaa vuoteen 1894, Bosnian ja Hertsegovinan alueella peräti vuoteen 1918. Aasian puolella Bhutanissa ja Tiibetissä maaorjuus loppui vasta 1959.

Helmikuun 19. päivänä vuonna 1861 keisari Aleksanteri julisti maaorjuuden lakkautetuksi Venäjällä. Suomalaisetkin ottivat tästä ilon irti etenkin myöhemmin, vaikkei järjestelmä Suomea koskenutkaan. Kun Nikolain hallinnon (1894–1917) koettiin sortavan suomalaisia, haluttiin muistuttaa keisarista, joka teki alamaisilleen hyvää.

Venäjällä ja Balkanilla Aleksanteri on vapauttajatsaari, Suomessa hänet muistetaan suomalaisten oikeuksien kunnioittajana, Suomen markan mahdollistajana sekä valtiopäivien kokoonkutsujana vuonna 1863 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809. Puolassa hänet taas muistetaan sortajana. Pakollinen asepalvelus sytytti avoimen kapinan, jonka Aleksanterin joukot kukistivat. Puola menetti samalla autonomiansa.

Yli 23 miljoonaa venäläistä vapautui maaorjuudesta vapautusmanifestin myötä. He saivat kansalaisoikeudet, kuten oikeuden omistaa ja mennä naimisiin ilman isäntänsä suostumusta. Käytännössä muutokset paransivat entisten maaorjien elintasoa kuitenkin kohtalaisen hitaasti.