VM:n ennuste: Talous kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, mutta Yhdysvaltojen kauppapolitiikka varjostaa kasvua

Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2027, arvioi valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa ennusteessaan. Talouden kasvua varjostaa kuitenkin Yhdysvaltojen kauppapolitiikka.

Valtiovarainministeriö arvioi, että jos tullit eivät jää lyhytaikaisiksi on tämän ja ensi vuoden kasvu selvästi ennustettua heikompaa. Se tarkoittaisi myös selvästi ennustettua suurempia alijäämiä ja julkisen talouden velan kasvua.

– Emme osaa ennakoida, miten ja miksi tullit muuttuvat ja mitä niistä lopulta seuraa. Siksi haarukoimme tulevaa perusennusteen ja kauppasotaskenaarioiden avulla. Epävarmuus kalvaa taloutta, mutta monet tekijät puoltavat edelleen myös toiveikasta näkymää, sanoo ministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.

VM ennusti joulukuussa, että talous kasvaisi tänä vuonna 1,6 prosenttia. Nyt sitä hivutetaan siis siitä hieman alemmas.

Hallitus neuvotteli viime viikon puoliväliriihessään nyt julkaistun VM:n ennusteen pohjalta. Riihessä päätetyt toimet ovat ennusteessa mukana staattisesti eli ilman niiden mahdollisia kasvuvaikutuksia. Siksi ne kasvattavat alijäämää läpi ennustejakson.

Lisäksi hallituksen riihessä päättämät toimet heikentävät julkista taloutta staattisesti tarkasteltuna ensi vuodesta ja varsinkin vuodesta 2027 alkaen.

Tänä vuonna julkisyhteisöjen alijäämä on ennusteen mukaan 3,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Alijäämä pienenee 3,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen ensi vuonna, ja pysyy yli kolmessa prosentissa ennustekauden loppuun saakka.

Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 85 prosentin, minkä jälkeen velkasuhde kasvaa asteittain lähes 90 prosenttiin vuonna 2029.

Työllisyys vähenee ennusteen mukaan edelleen, mutta kääntyy kasvuun tämän vuoden aikana, kun tuotanto VM:n mukaan piristyy. Työttömyysaste nousee kuitenkin tänä vuonna noin 8,8 prosenttiin.

Talouden kysynnän lisäksi työmarkkinoihin vaikuttavat myös hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto.

– Ne kumpikin lisäävät työvoiman tarjontaa ja potentiaalista tuotantoa, mutta ennustejaksolla ne näkyvät erityisesti korkeampana työttömyysasteena ja matalampana työllisyysasteena, tiedotteessa todetaan.