"Uusi sukupolvi alkaa nousta" – Kuntavaaleissa menestyneet keskustalaiset luottavat puolueen vireeseen

Kuntavaalit

Etenkin kuntavaalit voitetaan laajalla ja kattavalla ehdokasasettelulla. Puolueet tarvitsevat kuitenkin myös paljon ääniä vetäviä yksittäisiä henkilöitä listoilleen.

Suomenmaa jututti kolmea hyvän tuloksen tehnyttä keskustalaista. Kaikki he kokevat, että heidän omassakin tuloksessaan näkyy luottamus keskustaan ja puolueen hyvä vire.

Äänimäärällä mitattuna eniten ääniä itselleen ja puolueelleen haravoivat ehdokkaat löytyivät näissäkin vaaleissa vähemmän yllättäen suurimmista kaupungeista. Jos taas katsotaan suhteellisia ääniharavoita, he löytyvät pienistä kunnista.

Koko Suomen suhteellinen ääniharava oli Pelkosenniemen kunnanvaltuustoon valittu Laura Lakso. Lakso sai 27,32 prosenttia kuntansa äänistä.

824 äänioikeutetulla oli mahdollisuus käydä äänestämässä Pelkosenniemellä, heistä 527 äänesti vaaleissa ja heistä 144 äänesti Laksoa.

Lakso kokee sekä oman että puolueensa saaman luottamuksen ”erinomaisena”.

Hän toteaa, että pelkosenniemeläiset äänestäjät osoittivat luottamuksensa keskustalaiselle politiikalle ja ylipäätään puoluepolitiikalle. Keskusta otti peräti viisi lisäpaikkaa ja pitää alkavalla kaudella seitsemällä valtuutetullaan hallussaan yksinkertaista enemmistöä 13-paikkaisessa valtuustossa.

Edellisellä kerralla valtuustoon valittiin kolme sitoutumatonta ryhmää. Nyt puolueet tekivät vastaiskun.

– Ilmeisesti, kun tässä vaalikauden aikana on ollut paljon ristiriitoja päätöksenteossa, uskon mitä moni on vaalikentilläkin sanonut, että ottavat ilolla vastaan kun keskusta on tullut takaisin, Lakso kertoo.

– Ihmiset haluavat ihan oikeita puolueita päätöksentekijöiksi. Meillä myös vasemmistoliitto ja vihreät aktivoituivat ja saivat ihan mukavan kannatuksen. Puolueiden uskotaan paremmin ymmärtävän lakia, päätöksentekoa ja kunnan roolia. Nähtiin se etu, miten puolueet voivat tuoda vakautta tuuliseen politiikkaan.

Tulevalla kaudella Pelkosenniemellä on Lakson mukaan edessä talouden tervehdyttäminen ja ihmisten uskon palauttaminen kuntapolitiikkaan.

Lakso on juuriltaan täysin itälappilainen. Sukujuuret menevät satojen vuosien taakse. Kahdenkymmenen vuoden verran hän asui etelässä ja ulkomailla työskennellen esimerkiksi ulkoministeriön ja eduskunnan palveluksessa. Nyt paluumuuttaja haluaa jäädä aloilleen.

– En enää haluaisi täältä minnekään muuttaa, tämä on maailman paras paikka ja Lappi on aivan uskomaton paikka asua.

Lakso työskentelee Sodankylässä geofysiikan observatoriolla. Hän pitää jännittävänä yhdistelmänä sitä, että asuu Lapin pienimmässä kunnassa ja työskentelee suurten avaruusasioiden parissa. Hän tekee myös alan edunvalvontaa.

Lakso asuu satavuotiaassa hirsitalossa, joka oli yksi harvoista rakennuksista, joita saksalaiset eivät ehtineet Lapin sodan aikana polttaa. Kairalan kylä on Lakson mielestä kaunis paikka ja kyläyhteisö on mukava ja tiivis.

– Valokuitu tulee tänne hirsitaloon ja täältä vedän palavereita Brysseliin ja Los Angelesiin ja milloin minnekin. Tämä on ihan mahtavaa tämä nykyaika, Lakso naurahtaa.

Nykyelämän mahdollisuuksien elävänä esimerkkinä hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka politiikassakin tapahtui nyt sukupolvenvaihdos. Ainakin Pelkosenniemellä mutta myös uutta nousua ottaneessa keskustassa kautta maan.

– Keskustan uusi sukupolvi alkaa nousta ja on jo noussut. Se alkaa nyt näyttää kykyjään. Minutkin on ilolla otettu vastaan, kun nelikymppisenä olen vielä suhteellisen nuori. Tuntuu, että odotuksetkin ovat kovat.

Puolueen vire on muutenkin ollut hyvä. Lakso koki tämän kiertäessään myös aluevaaleissa ehdolla olleena ympäri Lappia.

– Keskustaan suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin kuin aiemmissa vaaleissa.

Lakso uskoo lähtevänsä ehdolle myös vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.

– Uskoisin, että olen ehdolla. Lapin asioiden hoitaminen kiinnostaa. Ne ovat tärkeitä, ja keskustassa pystyy hyvin vaikuttamaan asioihin.

Keskustan vaikeutena puhutaan usein olevan kaupunkikannatuksen kerääminen, mutta tämä ei ole koko totuus. Jos katsotaan kahtakymmentä suurinta kaupunkia, keskusta oli niistä suurin neljässä.

Lähellä ykköstilaa tai suurten joukossa keskusta oli lisäksi kolmessa tällaisessa kaupungissa. Oulussa näytti vaali-illan aikana pitkään siltä, että keskusta olisi kaupungin suurin puolue, mutta loppusuoralla kokoomus meni ohi 50 äänellä.

Keskustan parhaan oululaistuloksen tehnyt Lauri Nikula korostaa, että lähtöasetelmiin nähden keskusta teki erittäin hyvän tuloksen.

Keskustasta loikkasi ihmisiä eri puolueisiin vaalikauden aikana useampi, ja kokoomukseen taas oli useampi tulija. Loikanneiden potentiaalisesta äänipohjasta keskusta oli menettänyt paljon, ja ennen vaaleja keskustalla oli 13 valtuutettua, kun taas kokoomuksen ryhmän koko oli 18.

Alkavalla kaudella kummallakin on 15 valtuutettua.

– Loikkarien vuoksi on tiputtu, ja silti pystyttiin palaamaan aiempiin voimasuhteisiin.

– Se, kun kokoomus meni nippa nappa ohi, väritti vähän, ettei ole niin voittajafiilis. Mutta se on ihan oikein. Kun kilpaillaan ja ei voiteta, pitääkin harmittaa, Nikula kertoo Oulun keskustalaisten tunnoista.

Nikula on istuva valtuutettu ja varakansanedustaja. Hän sai melkein 1600 kuntavaaliääntä, mikä on reilu kolme sataa enemmän kuin vuoden 2021 vaaleissa. Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustoon hän pääsi keskustan toiseksi suurimmalla äänimäärällä.

– Ihmiset luottivat ja siitä olen kiitollinen. Jos ajattelee, mitä tuloksessa oli takana, niin varmastikin vahva tekeminen, aktiivinen vaikuttaminen ja myös se, kun on ollut eduskuntavaaliehdokas, on varmaan vaikuttanut.

Oululla on edessään mittavia investointeja ja Euroopan kulttuuripääkaupunkius vuonna 2026. Suuressa kuvassa näistä tuskin tulee pahempaa ristivääntöä, Nikula arvelee, mutta palveluverkko onkin vaikeampi puhde.

– Lapsimäärän lasku on todella raju. Sen on pakkokin näkyä palvelu- ja kouluverkossa. Se tulee olemaan yksi haastavimmista keskusteluista, ja käynnistyykin pian.

– Kuluvalla kaudella paljon puhetta ja porinaa aiheutti yliopiston halu siirtyä lähemmäs keskustaa, katsotaan jatkuuko keskustelu tulevalla kaudella.

Keskustan valtakunnallista tulosta Lauri Nikula kertoo katsovansa erittäin myönteisin mielin.

– Kaiken kaikkiaan vire on hyvä, ja auttoi meitäkin tekemään Oulussa hyvän tuloksen. Vuosi sitten oli fiilis paljon pahemmasta, mutta täytyy kiittää keskustan valtakunnan tason tekemistä. Se on tsempannut keskustalaisena vaikuttajana kovasti, kun on piristytty. Toivottavasti suunta jatkuu ylöspäin.

Nikula on kampanjoissaan luvannut tuoda päätöksentekoon ”tuttua ja turvallista heinäntekojärkeä”.

– Sitä on edelleen tulossa. Vahvaa vaikuttamista ja rohkeutta silloin, kun sitä tarvitaan.

Nikula toteaa pyrkivänsä aitouteen ja kertoo itseään luonnehditun humaaniksi.

– Tarkastelen asioita ihmisen näkökulmasta.

Vanhempi konstaapeli Nikula on tullut tunnetuksi työstään nettipoliisina. Nelikymppinen perheenisä on monipuolinen liikunnan harrastaja ja aktiivinen luonnossa liikkuja. Metsään häntä vievät metsästysharrastus ja metsänomistajan velvollisuudet. Myös penkkiurheilulle pitää löytää aikaa.

– Tällainen tavallinen pohjoispohjalainen ukkeli, Nikula hymähtää.

Hyvä kuntavaalitulos kannustaa edelleen lähtemään eduskuntavaaleihin. Sanoisiko kolmas kerta toden?

Ihan varmaa vastausta hän ei ole aiemmin tiedustelijoille antanut, mutta nyt vaaleista tuli sellainen selkänoja, että Nikula on omassa päässään päättänyt olla valmis koitokseen.

– Mutta se edellyttää sitä, että siihen saa kavereita tekemään. Eduskuntavaalikampanja ei ole vain yhden miehen savotta, vaan siinä tarvitaan naiset ja miehet, iso porukka, mukaan. Sakkia kyllä jo kasataan. Jos saadaan riittävät resurssit ja voimat liikkeelle, olen käytettävissä.

Turussa keskusta oli yksi vaalin nousijoista. Suuremman nousun teki vain SDP, suhteellisesti tosin paikallisesti pieni keskusta kasvatti ääniosuuttaan paremmin.

Keskusta nousi kahden prosenttiyksikön verran ja sai yhden valtuutetun lisää. 6,5 prosentin kannatuksella keskustalla on neljä valtuutettua. Etelän suurista kaupungeista keskustan tulos on paras juuri Turussa. Tampereella, Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä ei päästy viidenkään prosentin kannatuslukuihin.

Turussa kovimman keskustalaistuloksen teki aiemmin varavaltuutettuna istunut Mimmi Ruusunen. Hän nosti äänimääräänsä edellisvaaleihin verrattuna yli 1100 äänellä saaden 1368 ääntä.

– Häkellyttävä tulos, en missään nimessä tämmöistä nousua osannut odottaa, Ruusunen kommentoi.

– En tiedä, mistä ovat minut löytäneet. Toki olen ollut aktiivinen ja yrittänyt tehdä hommani hyvin. Ehkä se sitten on näkynyt. Puolueessa olen ollut vasta neljä vuotta.

Merkittävä osa, mutta ei edes enemmistö äänistä tuli Ruususen omalta alueelta Paattisilta. Loput äänet tulivat tasaisesti muilta äänestysalueilta. Ruusunen oli ehdolla myös aluevaaleissa, mikä osaltaan toi näkyvyyttä. Myös Varsinais-Suomen aluevaltuustosta aukesi hänelle paikka.

Ruususen mielestä keskustan tuloksessa sekä Turussa että muualla näkyi valtakunnanpolitiikan tilanne. Ihmiset alkavat olla kyllästyneitä ääripääpolitiikkaan.

– Sen sijaan, että hypätään laidasta laitaan, kaivataan maltillista keskitien politiikkaa. Aika paljon käytin sloganina sellaista, että suunta parempaan ei löydy oikealta eikä vasemmalta vaan keskeltä.

– Toki monet ovat pettyneitä, kun perussuomalaiset on pettänyt paljon lupauksiaan, ja muutenkin kylmä oikeistopolitiikka on karkoittanut ja tuonut meidänkin luoksemme. Moni tuli sanomaan, että kun on äänestänyt kokoomusta koko ikänsä Turussa, niin nyt on pakko vaihtaa. He kokevat, että keskusta on ainoa realistinen vaihtoehto. On taloudellista ymmärrystä ja löytyy kuitenkin se inhimillisyys.

Turun keskusteluaiheista selkeä ykkönen oli mahdollinen raitiotie. Ruusunen toteaa, että se olisi kestämätön ja hyödytön, kallis päätös, josta ei olisi hyötyä kaupunkilaisille. Se on vain ”mielikuvahanke”.

– Ja samaan aikaan on leikattu hirveästi palveluista.

Ruusunen pyrki joka käänteessä kuitenkin tuomaan ihmisten mieliin, että nämä eivät ole vain ratikkavaalit vaan myös koulutusvaalit.

– Turku on sopeuttanut valtavasti kasvatuksesta ja opetuksesta. Kun maan hallitus teki päätöksen lisätä vuosiviikkotunteja, Turku otti siitä rahat, mutta ei lisännyt viikkotunteja vaan korvasi ne niin sanotuilla Turku-tunneilla.

– Vastaava on, kun tuen uudistukseen tulee valtion lisämääräraha, niin saadaanko se oikeasti rantautumaan kasvatukseen ja opetukseen, koska se ei ole korvamerkittyä, Ruusunen pohtii.

Ruusunen on ammatiltaan puutarhuri. Reilu vuosi sitten hän siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Kotoa Ruususelta löytyvät aviomies, kaksi lasta ja 95-vuotias kasvatusisä. Harrastuksillekin löytyy aikaa, vaikka politiikka syökin suuren osan vapaa-ajasta. Ruusunen harrastaa asahi-terveysliikuntaa ja on aktiivinen toimija niin vanhempain- kuin kyläyhdistyksessäkin.

Ihmisiltä hän kertoo kuulleensa olevansa aito ja välitön, ja että hän myös kuuntelee eikä vain ”paasaa”.

Lakson ja Nikulan tavoin Ruusunen on nelikymppinen, nouseva poliitikko, joka harkitsee myös eduskuntavaaleihin lähtemistä.

– Näiden vaalien menestyksen myötä on tullut aika paljon yhteydenottoja, viestiä siitä, että eduskuntaan sitten seuraavaksi. No, se päätös tehdään likempänä varsinaista ajankohtaa.

– En sulje sitä pois, mutta nyt on tosi paljon työsarkaa näissäkin, mitä nyt on luvassa, ja aion ne ainakin kunnialla hoitaa.