Suomen villisikakannan pieneneminen on pysähtynyt
Villisikakannan pieneneminen on pysähtynyt Suomessa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta kanta-arviosta. Arvio viittaisi Luken mukaan siihen, että villisikakanta on jälleen kasvamassa muutaman vuoden pienenemisen jälkeen.
Tammikuun alussa kannan keskimääräinen koko oli noin 2 453 villisikaa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin pari vuotta sitten. Vuoden 2023 lopussa villisikakannan kokoarvio oli 2 282.
– Muutos ei vaikuta isolta, mutta kaikista indikaattoreista näkee selvästi, että se (kanta) ei enää pienene, Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta sanoo STT:lle.
Luken mukaan kannan pienenemisen taustalla oli metsästys ja mahdollisesti myös rajan yli tulevien yksilöiden määrän väheneminen.
Eniten villisikoja on edelleen Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, Luke kertoo. Yksittäisiä tihentymiä esiintyy myös muualla Länsi- ja Etelä-Suomessa.
– Villisika on tehokas levittäytyjä ja kanta on vakiintunut Suomeen tehokkaasta metsästyksestä ja vaihtelevista ilmasto-olosuhteista huolimatta, Kunnasranta sanoo tiedotteessa.
Tietoa villisikakannasta tarvitaan Luken mukaan kannanhoitoon ja eläintautiriskin, muun muassa afrikkalaisen sikaruton, arviointiin.
Keskeisimpiä tietolähteitä villisikakannan arvioinnissa ovat metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta.