Vili Korhonen on oppinut elämään äärimmäisen harvinaisen Kabuki-oireyhtymän kanssa: "Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija"
Vili Korhonen, 29, haluaa vaikuttaa erityisihmisten asemaan. Rovaniemeläinen on itsekin erityinen, sillä hän on ensimmäinen suomalainen, jolla on diagnosoitu Kabuki-oireyhtymä.
Korhonen naurahtaakin, että hän on erityinen, harvinainen ja vuodesta 2019 alkaen keskustalainen.
– Olen innostunut vaikuttamisesta viime vuosina. Olen kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse ry:n jäsen ja sen jäsenjärjestön Lapin Metkojen sihteeri. Siellä olen oppinut, että jos me emme itse vaikuta erityisihmisten asioihin, sitä ei tee kukaan muu, Korhonen pohdiskelee.
Kuntavaaleissa 2021 Korhonen nosti esille samoja teemoja, joita Me Itse ry pitää tärkeinä.
– Meillä erityisilläkin on monenlaista osaamista. Voisimme tehdä töitä kykyjemme mukaan, mutta meille ei tarjota oikeita palkkatöitä.
Korhonen on pienikokoinen. Hänellä on suuret silmät, pitkät silmäripset ja ulkonevat korvat. Jo vauvana hänelle tehtiin useita isoja leikkauksia ja paikattiin sydämen reikiä, palleaa ja suulakihalkiota sekä käännettiin suolistoa.
Konsonantit puuttuivat hänen puheestaan 5-vuotiaaksi saakka.
Korhonen on sinnikkäästi opiskellut ylioppilas-merkonomiksi. Hän on työurallaan ollut vuoden palkkatyössä K-Marketissa hyllyttäjänä.
– Olen oppinut elämään erityisyyteni kanssa. Fyysisesti en kykene kaikkeen ja neljän tunnin työpäivä palkkatyössä olisi minulle sopiva.
Kiinnostus jalkapalloon voi selittyä sillä, että hänen pikkuserkkunsa Aki ja Riku Riihilahti olivat esikuvina jo lapsuudessa pikku-Vilille.
Tällä hetkellä Korhonen on avotyössä kolmena päivänä viikossa Saarenkylän kirjastossa. Avotyö tarkoittaa sitä, että hänelle maksetaan 12 euroa päivässä peruseläkkeen lisäksi.
Työtehtävät liittyvät kirjojen palautuksiin, näyttelyjen suunnitteluihin ja blogien kirjoittamiseen.
– Kirjasto on minulle todella hyvä paikka, sillä luen itsekin paljon. Lapsuuden kodissani oli valtava kirjahylly ja erityisesti Kii-äitini esimerkki vei minut lukuharrastuksen pariin. Luen kirjoja myös englanniksi ja ruotsiksi ja kuuntelen äänikirjoja englanniksi.
Lisäksi Korhonen on Kehitysvammaisten Tukiliiton Elämä omaksi -hankkeessa pari kertaa viikossa kehittämässä kohtaamispaikkoja erityisnuorille ja -aikuisille. Samalla hän toimii koulutettuna kokemustoimijana. Palkkaa hän saa tehtyjen tuntien mukaan.
Vili Korhonen on tuttu näky Rovaniemen Palloseuran (RoPS) kotipeleissä. Kiinnostus jalkapalloon voi selittyä sillä, että hänen pikkuserkkunsa Aki ja Riku Riihilahti olivat esikuvina jo lapsuudessa pikku-Vilille.
Kun soveltava jalkapallo alkoi RoPSissa tammikuussa 2016, Korhonen lähti uuteen harrastukseen mukaan. Pelaajia on kolmisenkymmentä, ja joukkue on osallistunut turnauksiin eri puolilla Suomea. Valmennusleiri on järjestetty muun muassa Pajulahden urheiluopistolla.
Erityisnuorten musikaaliryhmä on puolestaan vienyt Korhosen sekä solistin että juontajan rooliin eri tilaisuuksiin.
Sosiaalisessa mediassakin Korhonen on aktiivinen. Hän kertoo mielellään lukemistaan kirjoista, konserteista, RoPSin peleistä, vierailuistaan vanhempiensa tai sisariensa luona ja jakaa muiden päivityksiä.
Järjestötyö on tuonut Korhoselle runsaasti osaamista. Poliittinen aktiivisuus on opettanut uuden tavan vaikuttaa ja viedä erityisten asioita eteenpäin.
– Ehdokkuus oli minulle todella hyvä kokemus. Sain varajäsenen paikan hyte-jaostoon ja olen osallistunut moniin koulutuksiin. Äitini oli taustavaikuttajana kuntavaaleissa ja innostui niin, että lähti keskustan ehdokkaaksi aluevaaleihin.
Tulevaisuudessa Korhonen haluaisi tehdä palkallista järjestötyötä erityisten parissa.
– Liian usein vammainen nuori ohjataan työkeskukseen tai aivan vääriin tehtäviin ja avotyöhön. Jokainen erityinen on oman elämänsä paras asiantuntija ja tietää, mihin kykenee. Siksi meitä pitäisi kuunnella, Korhonen painottaa.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä elokuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.