Viestinnän professori: Mediakohut käyneet yhä vaarallisemmiksi – "Pihlajalinnalla on kovat poliittiset panokset pelissä"

Mediakohut ovat käyneet yhä vaarallisemmiksi niiden keskipisteeseen joutuneille, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola.

Kantolan mukaan kriisiviestinnän opit kehottavat yrityksiä reagoimaan kohuihin mahdollisimman nopeasti ja katkaisemaan ne heti alkuunsa, jolloin kynnys irtisanomisten kaltaisiin rajuihin toimiin alenee.

Kantola arvioi, että kriisiviestinnän opit vaikuttavat taustalla myös terveysyhtiö Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajan Riikka Moilasen potkuissa.

Oulun kaupunginvaltuustossa istuva Moilanen nimitti syrjäytyneitä henkilöitä ”ihmisroskaksi” valtuuston keskustelussa maanantaina.

Tiistaiaamuna Pihlajalinna ilmoitti, että Moilasen työsuhde yrityksessä on päättynyt.

Yhtiön mukaan Moilasen puheet kaupunginvaltuustossa eivät vastaa yhtiön arvoja.

Kantolan mukaan on ymmärrettävää, että Pihlajalinna halusi mahdollisimman pian katkaista siivet syntyneeltä mediakohulta.

– Kriisiviestinnän opit on otettu yhtiössä todella vakavasti, Kantola sanoi.

– Nyt kohu saadaan poikki saman tien.

Kantolan mukaan Moilasen tapaus rinnastuu Pori Jazzin toimitusjohtajan Aki Ruotsalan potkuihin viime kesäkuussa.

Tuolloin Ruotsala sai lähtöpassit tehtävästään samana päivänä kun Satakunnan Kansa -lehti oli julkaissut jutun Ruotsalan homoseksuaalisuutta koskevista näkemyksistä.

– Ihan mistä tahansa kommenteista ei potkuja jaeta, mutta näissä molemmissa tapauksissa kommentit osuivat työnantajien brändiin, Kantola sanoo.

Tiistaina myös Kärsämäen kunta kertoi hyllyttävänsä Ylen MOT-jutussa seksuaalista häirintää alatyylisesti kommentoineen Frosteruksen koulun rehtorin.

Kantola arvioi, että Pihlajalinnassa ollaan nyt erityisen herkkinä yrityksen maineen suhteen, kun vuosia vireillä ollut sote-uudistus on herkässä vaiheessa.

– Pihlajalinnalla on tällä hetkellä tosi kovat poliittiset panokset pelissä, kun pohditaan sitä, pystyvätkö yksityiset firmat hoitamaan perinteisiä hyvinvointivaltion tehtäviä.

Sosiaalinen media on Kantolan mukaan lyhentänyt yritysten reagointiajan kohuissa hyvinkin lyhyeksi, jopa alle vuorokauteen, kuten Moilasen ja Ruotsalan tapauksissa.

– Mikään yhtiö ei nykymaailmassa halua paistatella päiväkaupalla negatiivisen huomion kohteena, Kantola arvioi.

– Jos tällaiset tapaukset lähtevät meemeinä kiertämään sosiaalista mediaa, siitä voi helposti tulla arvaamaton hyökyaalto. Someaika on johtanut tällaisiin nopeisiin reaktioihin, kun yhtiöt haluavat minimoida aiheutuvat vahingot.